Hyödylliset harhapolut
Halusin tutkia väitöstutkimuksessani, miten murteentutkimus ja sen keskinen käsitteistö on ajan saatossa muuttunut. Kaikenlaiset rajaukset ”tutkimusalan keskeisistä teoksista”, joista asiaa voisin tarkastella, tuntuivat puutteellisilta ja perusteettomilta. Seisoessani liikennevaloissa talvella 2016 sen keksin: Sitaatiot! Jos tutkin väitöskirjojen lähdeluetteloita, saan niistä selvitettyä aineistoon perustuen, mihin tutkimuskirjallisuuteen tieteenalalla viitataan eniten, ja näin perustellusti rajattua itselleni aineiston. Epätoivoa ja …
Sinä toiminnan keskiössä
Yksikön 2. persoonan muotojen puhekielinen käyttö aiheuttaa säännöllisin väliajoin keskustelua mielipide- ja keskustelupalstoilla. Erityisesti hämmästellään sellaista käyttöä, jossa sinä-pronomini ei viittaakaan ainoastaan kuulijaan. Mitä tällä joskus sä-passiiviksikin kutsutulla muodolla tehdään arkikeskusteluissa? Onko sinä aina puhekumppani? – Jos sä nielaset hammastahnaa ni sul menee vatsa sekasin. – Kuka nielee hammastahnaa? – Kyl mä aina välil. Yksikön …
Rapolan sanalippujen kääntöpuoli: opinnäytteiden ohjausta ja ongelmia
Martti Rapola (1891–1972) toimi vuosikymmeniä suomen kielen professorina. Tutkimustyönsä tueksi hän keräsi paperilipuille esimerkkejä 1800-luvun sanastosta. Sanalippujen menekki oli suurta, sillä ennen tietokoneita lippusten järjestely oli keskeinen keino käsitellä aineistoa. Säästäväisenä miehenä Rapola pyrki käyttämään paperista kummankin puolen. 1800-luvun sanastokokoelman lippujen kääntöpuolilta avautuukin välillä mielenkiintoisia näkökulmia yliopisto-opettajan arkipäivään. Tavallisia ovat etenkin merkinnät vastaanotoilla käyneiden opiskelijoiden …
Rapolan sanalippujen kääntöpuoli: opinnäytteiden ohjausta ja ongelmiaLue lisää »
Elintasosiirtolaisia ja tuottavia asiantuntijoita – talous jyrää vaaliohjelmissa
Kevään 2015 eduskuntavaaliohjelmien maahanmuuttopuheesta voi erottaa neljä näkökulmaa. Talous-, ihmisoikeus-, turvallisuus- ja nationalistiset näkökulmat ovat esillä eri puolueilla eri tavoin, mutta yhteistä on se, että maahanmuutto kehystetään talouskysymykseksi. Puhetavan suosiota ei selitä pelkästään se, että eduskunta päättää valtion budjetista. Talous hallitsee muutenkin yhteiskunnallista keskustelua. Vaaliohjelmissa maahanmuutto on resurssi, jota Suomi voi hyödyntää siltä osin kuin …
Elintasosiirtolaisia ja tuottavia asiantuntijoita – talous jyrää vaaliohjelmissaLue lisää »