Luepas tämä teksti…uskallakin lukea!
Kieli kuvataan usein erilaisista palasista, kuten äänteistä ja sanoista, muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Vaikka jokaisella palasella on oma merkityksensä ja tehtävänsä kielen järjestelmässä, joskus eri palasten muodostama kokonaisuus on osiaan suurempi. Hyvä esimerkki tästä on otsikon uskallakin lukea. Pintapuolisesti tarkasteltuna uskallakin lukea on myönteinen ilmaus siinä missä otsikon alkuosa luepas tämä teksti. Otsikon loppuosa voi kuitenkin pistää …
Suomalaisten nimet venäläisten suussa
Monet Euroopassa käytettävät etunimet ovat samaa alkuperää olevia kristillisperäisiä nimiä, mutta nämä nimet ovat eri kielissä saaneet eri kirjoitus- ja äänneasuja. Tämän takia olemme tottuneet ajattelemaan, että nimet ovat eri kielissä ja maissa erilaisia. Esimerkiksi pidämme Alekseita venäläisenä ja Aleksia suomalaisena nimenä. Lempinimellä vieraassa maassa Olin jo pidemmän aikaa ollut kiinnostunut suomalaisten ja venäläisten nimien …
Tutkimusmatkailua kotisohvalla
Digiaika on mullistanut tutkijoiden työn alalla kuin alalla. Vanhan kirjasuomen tutkijan työn kannalta erityisesti aineistojen saatavuus erilaisten digitointihankkeiden myötä on parantunut. Aiemmin työn edellytyksenä olivat matkat arkistoihin ja kirjastoihin, mutta nykytutkija voi tehdä työtä yhä useammin vaikka kotisohvallaan. Tutkijan maailma Vanhan kirjasuomen kaudeksi kutsutaan kielentutkimuksessa ajanjaksoa, joka alkaa keskiajan jälkeen uuden ajan alussa. Suomessa keskiaika …
Kääpiöplaneettoja ja kääpiösijoja
Kun kaikki planeetoilta näyttävät taivaankappaleet eivät tähtitieteilijöiden mielestä ole tyypillisiä planeettoja, he ovat alkaneet kutsua löydöksiään kääpiöplaneetoiksi. Kun sijamuodoilta näyttävät sanat eivät kielitieteilijöiden mielestä ole aivan tyypillisiä sijoja, voimme kutsua uusimpia löydöksiä kääpiösijoiksi. ”Tiesitkö, että Plutoa luultiin ennen vanhaan planeetaksi?” Tällaisen kysymyksen kuului joku lapsi äidilleen esittäneen, sillä ”ennen vanhaan” planeetaksi kutsuttu Pluto on vuodesta …