”Kopioi ja liitä” ei riitä aineistopohjaisessa kirjoittamisessa
Lukiosta ei selviä kunnialla ilman aineistojen pohjalta kirjoittamisen taitoa. Historian esseiden analyysi herätti minut pohtimaan aineistopohjaisen kirjoittamisen haasteita. Moni opettaja tunnistanee vastaukset, joissa pohjatekstiä osataan kopioida osaksi omaa tekstiä, mutta tulkinta jää vähäiseksi. Artikkelissani analysoin lukiolaisten kylmää sotaa käsittelevistä esseistä historiallisten dokumenttien esittämistapoja. Historian opetuksen yhtenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden taitoja tulkita ja arvioida menneisyyden …
”Kopioi ja liitä” ei riitä aineistopohjaisessa kirjoittamisessaLue lisää »
Sujuvaa vuorovaikutusta monikielisellä työpaikalla?
Työelämä globalisoituu. Yhä harvemmalla työpaikalla työkieli – on se sitten suomi tai englanti – on kaikkien työntekijöiden vahvin kieli. Yllättävän vähän puhutaan siitä, miten tämä vaikuttaa työn laatuun tai työssä viihtymiseen. Millaisia olisivat monikielisen työpaikan ihanteelliset toimintatavat? Kielitaidon merkitys työvuorovaikutuksessa Muulla kuin omalla äidinkielellä työskentely on monella tavalla haastavaa. Vuorovaikutus voi olla hitaampaa ja vähemmän …
Sujuvaa vuorovaikutusta monikielisellä työpaikalla?Lue lisää »
Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain punaista
Milloin olet viimeksi ollut tekemisissä vieraan kielen kanssa? Luultavasti tänään. Olet ehkä puhunut, kirjoittanut tai lukenut vierasta kieltä tai kuullut sitä puhuttavan vaikkapa televisiosta. Erilaiset kielikontaktit ovat luonnollinen osa jokapäiväistä arkeamme. Kielikontaktit eivät ole uusi tai moderni ilmiö eivätkä rajoitu pelkästään puhuttuun kieleen. Esimerkiksi 1500-luvun Suomi oli osin monikielinen ja suomen kirjakielen isänäkin tunnettu Mikael …
Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain punaistaLue lisää »
Kurkistus 1500-luvun käsikirjoitusten kummallisiin merkkeihin
Viivoja, koukeroita, ristejä, apiloita ja käsiä – vanhimpien suomenkielisten käsikirjoitusten lukeminen on sukellus kirjoitusmerkkien maailmaan. Monet merkintätavat juontuvat keskiajan latinan kautta antiikista. Vaikutteita saatiin niin toisista käsikirjoituksista kuin painotuotteistakin. Kun ensimmäisiä suomenkielisiä tekstejä kirjoitettiin, omaksuttiin kirjoitusmerkit ja niiden ohella joukko lyhentämiskäytänteitä ja merkintätapoja latinalaista kirjoitustapaa käyttäviltä eurooppalaisilta. Vanhimmat säilyneet, 1500-luvun puolivälin tienoille ajoitetut suomenkieliset tekstit …
Kurkistus 1500-luvun käsikirjoitusten kummallisiin merkkeihinLue lisää »