murre

Elinvoimaa pursuavat murteet

Suomen murteet eivät katoa, koska ihmiset eivät anna niiden kadota. Kulttuuriperintönä ne elävät arjessamme monenlaisissa muodoissa. Esimerkiksi Porissa murteeseen voi törmätä sanomalehtien murrepakinoissa, joiden kieli kuljettaa mukanaan muistoja menneestä. Murre kulttuuriperintönä Kun vanha talo aiotaan purkaa uuden tieltä, alkaa usein keskustelu siitä, ettei taloa saisikaan purkaa, jotta jälkipolville jäisi muistoja kaupungin entisestä elämästä. Joskus talo …

Elinvoimaa pursuavat murteetLue lisää »

Paatti on tarppeks turppentunu – Lounais-Suomessa voi törmätä erikoisiin verbeihin

Lounaismurteita puhutaan Turusta pohjoiseen (Masku, Nousiainen, Mynämäki ym.) ja itään (Kaarina, Piikkiö, Sauvo jne.) ulottuvalla alueella. Sen sijaan – toisin kuin usein kuvitellaan – itse Turussa puhutaan pikemminkin hämäläisvaikutteista sekamurretta. Varsinaisissa lounaismurteissa on lukuisia omalaatuisia piirteitä. Lounaismurteisia verbejä Eräs lounaismurteiden erikoisuus on, että alueella on monia muualla Suomessa tuntemattomia verbejä, tarkemmin sanoen verbijohdoksia.  Esimerkiksi yleiskielen …

Paatti on tarppeks turppentunu – Lounais-Suomessa voi törmätä erikoisiin verbeihinLue lisää »

Piru se on tuo, ei se ole karhu olemassakhan. Olemassa-adverbiaalin moninaiset merkitykset

Adverbiaali on lauseenjäsen, jolla ilmaistaan lauseessa hyvin monenlaisia seikkoja, kuten aikaa (Eilen satoi vettä), paikkaa (Täällä nukutaan) tai tapaa (Pekka kävelee ontuen). Adverbiaalina voi toimia myös olemassa-sana. Voidaan esimerkiksi kysyä Onko Joulupukkia olemassa? Suomen vanhoissa murteissa olemassa-adverbiaalilla on hyvin monenlaisia merkityksiä. Olemassa-sana olemassaolon ja asumisen ilmaisijana Kuten yleiskielessä myös vanhoissa kansanmurteissa olemassa-adverbiaalia on käytetty ilmaisemaan …

Piru se on tuo, ei se ole karhu olemassakhan. Olemassa-adverbiaalin moninaiset merkityksetLue lisää »