murre

Monikielisten suomea tutkimassa

4.4.2024

Jos kuulet selkäsi takana jonkun puhuvan selvästi helsinkiläisittäin tai vahvaa Pohjois-Karjalan murretta, millaisia mielikuvia se herättää puhujasta? Välttämättä ensimmäinen ajatuksesi ei ole se, että takanasi istuu aasialaistaustainen tai Venäjältä muuttanut henkilö. Yhä useampi suomea puhuva on kuitenkin syntynyt muualla tai kasvanut monikielisessä ja -kulttuurisessa perheessä. Tarkastelimme tutkimuksessamme 25:tä monikielistä suomalaista erityisesti siltä kannalta, miltä heidän …

Monikielisten suomea tutkimassa Lue lisää »

Kaunokirjallisuuden murre lukijoiden silmin

14.2.2024

Murteilla on kaunokirjallista arvoa. Millaiselta kuulostaisivat vaikkapa Heli Laaksosen runot ilman lounaismurretta? Entä Väinö Linnan Tuntematon sotilas, jos hahmot puhuisivat yleiskieltä? Rakastamamme teokset eivät olisi samanlaisia ilman murretta, mutta se, miten murretta kirjallisuudessa käytetään, voi jakaa lukijoiden mielipiteitä. Fiktio on nimensä mukaisesti fiktiivistä: vaikka se pohjautuisi todellisuuteen, ei se kuvaa sitä suoraan. Siitä huolimatta moni …

Kaunokirjallisuuden murre lukijoiden silmin Lue lisää »

Eläimeen viittaava hän-pronomini on kielenkäytön vaihtelua ja vapautta

18.11.2021

Voi kun hän on niin söötti, ohikulkija lepertelee koiranpennulle. Persoonapronominin hän käyttäminen viittaamassa eläimiin kuumentaa joskus tunteita. Miten aihetta käsitellään verkon keskustelupalstoilla? Kirjoitetun suomen normin mukaan ihmisiin viitataan hän-pronominilla ja (muihin) eläimiin se-pronominilla. Käyttö vakiintui 1800-luvun lopulla. Puhutussa kielessä pronominit vaihtelivat ja vaihtelevat edelleen vapaammin. Puhekielen käytäntö Murteissa hän-pronominia on käytetty tulkittaessa toisen aiempaa puhetta, …

Eläimeen viittaava hän-pronomini on kielenkäytön vaihtelua ja vapautta Lue lisää »

Elinvoimaa pursuavat murteet

23.8.2021

Suomen murteet eivät katoa, koska ihmiset eivät anna niiden kadota. Kulttuuriperintönä ne elävät arjessamme monenlaisissa muodoissa. Esimerkiksi Porissa murteeseen voi törmätä sanomalehtien murrepakinoissa, joiden kieli kuljettaa mukanaan muistoja menneestä. Murre kulttuuriperintönä Kun vanha talo aiotaan purkaa uuden tieltä, alkaa usein keskustelu siitä, ettei taloa saisikaan purkaa, jotta jälkipolville jäisi muistoja kaupungin entisestä elämästä. Joskus talo …

Elinvoimaa pursuavat murteet Lue lisää »

Paatti on tarppeks turppentunu – Lounais-Suomessa voi törmätä erikoisiin verbeihin

23.8.2021

Lounaismurteita puhutaan Turusta pohjoiseen (Masku, Nousiainen, Mynämäki ym.) ja itään (Kaarina, Piikkiö, Sauvo jne.) ulottuvalla alueella. Sen sijaan – toisin kuin usein kuvitellaan – itse Turussa puhutaan pikemminkin hämäläisvaikutteista sekamurretta. Varsinaisissa lounaismurteissa on lukuisia omalaatuisia piirteitä. Lounaismurteisia verbejä Eräs lounaismurteiden erikoisuus on, että alueella on monia muualla Suomessa tuntemattomia verbejä, tarkemmin sanoen verbijohdoksia.  Esimerkiksi yleiskielen …

Paatti on tarppeks turppentunu – Lounais-Suomessa voi törmätä erikoisiin verbeihin Lue lisää »