kielenoppija

Suomenoppijan aksentin tuttuus – etu vai haitta arvioinnissa?

Vuosi sitten viihdeohjelma Putouksen voitti roolihahmo Urmas, jonka todennäköisesti kaikki katsojat yhdistivät ensikieltään vironkieliseksi. Urmas on hyvä esimerkki siitä, miten helposti me suomenkieliset tunnistamme vironkieliset piirteet puheesta. Arvioidessamme suullista kielitaitoa havaitsemme herkästi puheesta vieraskielisyydet, ja se voi vaikuttaa oppijan kielitaidosta tehtäviin päätelmiin. Suomalaiset tunnistavat vironkieliset suomenoppijat usein ”laulavasta” intonaatiosta, puherytmistä tai vaikeuksista ääntää tiettyjä vokaaleja …

Suomenoppijan aksentin tuttuus – etu vai haitta arvioinnissa? Lue lisää »

Kieli on jokapäiväistä kehollista Alias-peliä

Sanojen merkitysten avaamista selittämällä tapahtuu keskusteluissa päivittäin. Kun selitämme sanoja, saavutamme yhteisen ymmärryksen siitä, mistä keskustelemme. Mutta miten suomen kielen sanoja selitetään silloin, kun tilanteen osallistujien yhteiset kielelliset resurssit ovat kaiken kaikkiaan vähäiset? Miten selittäisit sanan vesipullo sellaiselle, joka osaa suomea vasta vähän? Entä silloin, jos suomi olisi sinun ja tämän toisen henkilön ainoa yhteinen …

Kieli on jokapäiväistä kehollista Alias-peliä Lue lisää »

Viitsiskö sitä nousta jo ylös?

Tavallinen suomenkielinen kysymys Ehditkö käymään tänä iltana? saattaa olla haasteellinen suomen kielen oppijoille. Ehtiä edustaa verbityyppiä,  joka ilmaisee jonkin toiminnan mahdollisuutta suhteessa jonkin resurssin riittävyyteen. Tällaiset verbit ilmaisevat esimerkiksi kykenemistä, osaamista, jaksamista ja ehtimistä (ks. ISK § 1567). Sisäinen tai ulkoinen ehto Riittävyyden verbeissä kyky tai pakko voi olla toimijan sisäistä (Jaksaisinkohan vielä siivota tänään?) …

Viitsiskö sitä nousta jo ylös? Lue lisää »