käskymuoto

Uskallakin… – Kuka uhkaa ja kenen on syytä olla varuillaan?

9.12.2023

Suomen kielen käsky- eli imperatiivimuodon avulla muodostetaan tavallisesti ilmauksia, joiden avulla puhuja ohjailee kuulijaa. Joskus käskylauseeseen sisältyy epäsuorasti jokin uhka, jonka avulla tavoiteltu päämäärä pyritään saavuttamaan. Tällaisia ilmauksia käytettäessä se, kenestä uhka on lähtöisin ja keneen uhka kohdistuu, voi kuitenkin vaihdella. Uhan lähde ja uhan kohde vaihtelevat Ilmaus Uskallakin etuilla minua… esitettynä lauantaiyönä nakkikioskin jonossa …

Uskallakin… – Kuka uhkaa ja kenen on syytä olla varuillaan? Lue lisää »

Luepas tämä teksti…uskallakin lukea!

23.8.2021

Kieli kuvataan usein erilaisista palasista, kuten äänteistä ja sanoista, muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Vaikka jokaisella palasella on oma merkityksensä ja tehtävänsä kielen järjestelmässä, joskus eri palasten muodostama kokonaisuus on osiaan suurempi. Hyvä esimerkki tästä on otsikon uskallakin lukea. Pintapuolisesti tarkasteltuna uskallakin lukea on myönteinen ilmaus siinä missä otsikon alkuosa luepas tämä teksti. Otsikon loppuosa voi kuitenkin pistää …

Luepas tämä teksti…uskallakin lukea! Lue lisää »

Imperatiivi valekäskynä

23.8.2021

Imperatiivi tunnetaan käskymuotona, jolla ohjaillaan puhuteltavan toimintaa (Tule tänne). Sen käyttöala on kuitenkin laajempi kuin yleensä ajatellaan: imperatiivilla myös rohkaistaan (Mene ihmeessä), annetaan lupia (Tule vaan) ja otetaan kantaa (Nuku siinä sitten kun kolme koiraa juoksee portaissa). Sillä voidaan myös arvostella toisten tekemisiä ja sanomisia. Repikää nyt se mun hame siinä! Kun äiti halusi varoittaa …

Imperatiivi valekäskynä Lue lisää »