tutkimuksen tekeminen

Kuinka nollalle annetaan ohjeita?

Loskainen kevättalven päivä maaliskuussa 2009. Olin juuri valmistunut maisteriksi ja pohdin sopivaa aihetta väitöskirjatyölle. Istuin Kotuksen silloisissa tiloissa Kaisaniemen puiston laidalla ja katselin videoituja Kelan asiointitilanteita – yksi mahdollinen väitöstutkimuksen aineisto. Eräs rakenne Kelan virkailijoiden puheessa kiinnitti huomioni kerran, sitten toisen ja kolmannenkin kerran. Hetkinen? Eli voi ihan ton vapaamuotosen lakkautuksen tehdä siitä yksinhuoltajakorotuksesta Nollapersoona? …

Kuinka nollalle annetaan ohjeita?Lue lisää »

Kipu lievenee muttei huojene

On hämmästyttävää, kuinka suuren määrän sanoja ihminen muistaa täysin vaivatta. Eikä vain yhdessä kielessä vaan usein kahdessa, kolmessa tai jopa useammassa. Nykykäsityksen mukaan sanat muistetaan lähinnä assosiatiivisten suhteiden avulla. Sanat yhdistyvät muistoihin koetuista tilanteista, toisten kielten samaa tarkoittaviin sanoihin, sanoihin, jotka tarkoittavat melkein samaa tai jotka esiintyvät usein yhdessä. Sanojen väliset yhteydet muodostavat monimutkaisen verkoston, …

Kipu lievenee muttei huojeneLue lisää »

Kielentutkija aikakoneessa

Neljäkymmentä vuotta on ihmiselämässä pitkä aika. Siinä ehtii vaikkapa opiskella ja valmistua ammattiin, perustaa perheen ja kasvattaa lapset aikuisiksi, siirtyä eläkkeelle ja harrastaa – kokea monenlaisia elämäntapahtumia ja -muutoksia. Vaikka asuisi ikänsä samalla paikkakunnalla, tutun yhteisön ympäröimänä, myös puhetapa saattaa muuttua. Helsingin puhekielestä on tarjolla ainutlaatuinen aineisto, johon kuuluu kaikkineen noin 150 henkilön tunnin mittaiset …

Kielentutkija aikakoneessaLue lisää »

Kaksikieliset partikkelit esiin tilastotestien avulla

Kaksikielisyys jättää jälkeensä sanastollisia vihjeitä. Tällaisia ovat erityisesti partikkelit. Niillä on puhetta rytmittävä funktio, ja siten ne saattavat siirtyä huomaamatta kielestä toiseen. Kaksikielisyys mielletään usein kahden kielen täydelliseksi hallitsemiseksi, jolla tulisi olla juuret lapsuudessa. Kielikontaktitutkimuksessa on tarkasteltu kaksikielisyyttä myös määrittelemättä tarkemmin, millainen taito puhujalla tulisi kahdessa kielessä olla. Monille tämä ajatus on vaikea, koska harva …

Kaksikieliset partikkelit esiin tilastotestien avullaLue lisää »

Kurkistus 1500-luvun käsikirjoitusten kummallisiin merkkeihin

Viivoja, koukeroita, ristejä, apiloita ja käsiä – vanhimpien suomenkielisten käsikirjoitusten lukeminen on sukellus kirjoitusmerkkien maailmaan. Monet merkintätavat juontuvat keskiajan latinan kautta antiikista. Vaikutteita saatiin niin toisista käsikirjoituksista kuin painotuotteistakin. Kun ensimmäisiä suomenkielisiä tekstejä kirjoitettiin, omaksuttiin kirjoitusmerkit ja niiden ohella joukko lyhentämiskäytänteitä ja merkintätapoja latinalaista kirjoitustapaa käyttäviltä eurooppalaisilta. Vanhimmat säilyneet, 1500-luvun puolivälin tienoille ajoitetut suomenkieliset tekstit …

Kurkistus 1500-luvun käsikirjoitusten kummallisiin merkkeihinLue lisää »