Vastakkainasettelun tutkimisesta nettikeskusteluissa

Netin keskustelupalstojen kielenkäyttö on kiehtova analyysin kohde. Keskusteluja leimaa usein vastakkainasettelu, ja kielenkäyttö voi olla syrjivää. Vaikka tällaista kielenkäyttöä on vaikea tutkia puolueettomasti, ei tutkimuksen tarkoituksena ole sananvapauden rajoittaminen vaan ilmiön parempi ymmärtäminen.

Keskustelupalstojen kielellisiä piirteitä

Netin keskustelupalstat ovat monella tapaa mielenkiintoisia tutkimuskohteita kielentutkimuksen kannalta.

Vaikka keskustelupalstojen viestit ovat kirjoitettua kieltä, on keskusteluissa paljon puhutun vuorovaikutuksen piirteitä. Viestit ovat usein hyvinkin spontaaneja tunteen- ja mielipiteenilmaisuja. Tästä kertoo sekin, että viestien kieliasu ei useinkaan ole kovin huoliteltu.

Keskustelupalstojen kielenkäyttö voi olla suorasukaista ja ronskia. Keskustelijat esittävät hyvin jyrkkiä mielipiteitä sekä puheenaiheena olevista asioista että muista keskustelijoista. Netin suoma anonymiteetti kärjistää suorasukaista ja jyrkkää kielenkäyttöä.

Monesti jyrkkä kielenkäyttö johtaa syrjivään kielenkäyttöön ja vihapuheeseen. Näin on laita muun muassa monissa keskusteluissa, joissa puhutaan perinteisesti halveksituista ilmiöistä ja ihmisryhmistä, joihin kohdistuvat asenteet ovat muuttumassa.

Vastakkainasettelun tutkiminen

Olemme yhdessä kollegani kanssa analysoineet yhtä muunsukupuolisten lisääntymistä ja yhtä homojen ”paapomista” koskevaa keskustelua, joita leimaa voimakas vastakkainasettelu yhtäältä vähemmistöön kielteisesti ja toisaalta myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvien keskustelijoiden välillä.

Vastakkainasettelu on kiintoisa mutta haastava tutkimuskohde.

On mielenkiintoista tutkia, mitä sanaston ja kieliopin keinoja keskustelijat käyttävät, kun he puolustavat omaa kantaansa ja pyrkivät osoittamaan toisen kannan vääräksi. On myös kiintoisaa tarkastella, kuinka keskustelijat perustelevat väitteensä ja millaisia ajatusrakennelmia eli ideologioita väitteiden taustalla on.

Tutkimuksessamme tarkastelimme keskusteluja edellä mainituista näkökulmista, jotta saisimme mahdollisimman kattavan kuvan siitä, kuinka ja millä perusteilla keskustelijat esittävät yhteneviä ja eriäviä mielipiteitä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä.

Useimmiten keskustelut eivät johda yhteisymmärrykseen tai kompromissiin, koska keskustelijoiden taustaoletukset ovat niin erilaiset. Keskustelut ovat näennäisesti järkiperäisiä mutta todellisuudessa hyvin emotionaalisia.

Tutkimuksen puolueettomuus ja sananvapaus

Mielestäni muunsukupuolisuuden kyseenlaistaminen on syrjivää. En myöskään ole sitä mieltä, että homoja suositaan heterojen kustannuksella.

On haasteellista analysoida puolueettomasti keskusteluja, joihin en itse suhtaudu neutraalisti. Sitä paitsi kriittinen diskurssintutkimus, jota katson edustavani, on lähtökohtaisesti kantaaottavaa ja pyrkii muuttamaan yhteiskunnassa havaittuja epäkohtia.

Vaikka tutkin syrjivää kielenkäyttöä, tarkoitukseni ei kuitenkaan ole rajoittaa sanavapautta. Haluan vain ymmärtää, miksi me ihmiset emme hyväksy toinen toisiamme ja kuinka ilmaisemme suvaitsemattomuuttamme.


Simo Määttä

Helsingin yliopiston käännöstieteen apulaisprofessori, jota kiinnostavat kielelle, kielenkäytölle ja sen vaihtelulle annetut merkitykset


Lue lisää mielipiteen esittämisestä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevissa Suomi24-keskusteluissa Virittäjästä 2/2022. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.

Tulosta