Kaksikieliset partikkelit esiin tilastotestien avulla

Kaksikielisyys jättää jälkeensä sanastollisia vihjeitä. Tällaisia ovat erityisesti partikkelit. Niillä on puhetta rytmittävä funktio, ja siten ne saattavat siirtyä huomaamatta kielestä toiseen.

Kaksikielisyys mielletään usein kahden kielen täydelliseksi hallitsemiseksi, jolla tulisi olla juuret lapsuudessa. Kielikontaktitutkimuksessa on tarkasteltu kaksikielisyyttä myös määrittelemättä tarkemmin, millainen taito puhujalla tulisi kahdessa kielessä olla. Monille tämä ajatus on vaikea, koska harva pitää itseään kaksikielisenä, vaikka käyttäisi arjessaan runsaasti ja sujuvasti useita kieliä.

Kaksikielisiä ovat esimerkiksi karjalaistaustaiset henkilöt, jotka puhuvat sekä suomea että karjalaa. Heitä on tutkittu toistaiseksi vähän, sillä kahden läheisen sukukielen kontaktia on hankala havainnoida runsaan yhteisen sanaston vuoksi.

Partikkelit vihjeinä

Kiinnostava sanaluokka kielikontaktin kannalta on partikkelit. Partikkelit saattavat siirtyä huomaamatta kielestä toiseen ja antaa vihiä mahdollisesta kaksikielisyydestä. Tutkimme rajakarjalaistaustaisilta sellaisten partikkelien käyttöä, joita käytetään tyypillisesti konjunktioina. Lähtökohdaksi otimme venäläisperäiset konjunktiot, koska niitä ei esiinny suomen kielessä.

Partikkelit ovat sikäli selkeä tutkimuskohde, että taipumattomina aineksina niiden esiintymismuodot eivät vaihtele. Tämä oli olennaista tarkastellessamme isoa aineistoa (119 tuntia), koska karjalaa varten ei ole toistaiseksi kehitetty sellaisia välineitä, joilla muodot olisi mahdollista tunnistaa automaattisesti.

Muuttujat ja mallinnus

Tutkimusta tehdessämme jouduimme pohtimaan, mitkä kielenulkoiset muuttujat mahtavat vaikuttaa näiden partikkelien käyttöön. Olisiko nuoremmilla käytössä enemmän suomenmukaisia partikkeleita ja vanhemmilla puolestaan venäläisperäisiä karjalaisia partikkeleita? Entä vaikuttaako kotipitäjän sijainti tai sukupuoli?

Muodostimme varianssianalyysimallin, jossa otimme huomioon puhujan syntymävuosikymmenen, kotipitäjän ja sukupuolen. Mallin perusteella eniten venäläisperäisiä partikkeleita käyttävät itäisimmässä pitäjässä iältään vanhimmat. Näin suomen vaikutus olisi tulkittava nuoreksi, läntiseksi ilmiöksi.

Emme kuitenkaan käyttäneet mallia lopullisessa työssämme, sillä osa ryhmistä jäi liian pieniksi, jotta tuloksia olisi voinut pitää luotettavina. Niinpä päädyimme käyttämään muita tilastollisia testejä, joiden perusteella ainoastaan itäisin pitäjä erottui selvästi muista venäläisperäisten partikkeleiden käytössä.

Käyttöpohjainen asetelma ja tarpeeksi laaja aineisto tilastollisin menetelmin analysoituna voivat paljastaa mielenkiintoisia ilmiöitä. Niiden avulla voi myös testata, mitkä silmiinpistävistä havainnoista ovat tieteellisin menetelmin mitattuna merkityksellisiä. Näin tutkijan tulkinnoista tulee luotettavampia.


Susanna Tavi ja Lauri Tavi

Molemmat kirjoittajat työskentelevät väitöskirjatutkijoina Itä-Suomen yliopistossa. Susanna Tavin kiinnostuksen kohteita ovat kielikontaktit ja karjalan kieli ja Lauri Tavi on kiinnostunut foneettisista ja kieliteknologista menetelmistä. Tutkijapariskunnan keskustelut poikivat toisinaan yhteisiä tutkimusideoita, ja mielenkiinnot kohtaavat erityisesti aineiston käsittelyssä.


Lue lisää rajakarjalaismurteiden kontaktilähtöisestä variaatiosta Virittäjästä 3/19.  Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.

Tulosta

Jätä kommentti

avatar