Kipu lievenee muttei huojene

On hämmästyttävää, kuinka suuren määrän sanoja ihminen muistaa täysin vaivatta. Eikä vain yhdessä kielessä vaan usein kahdessa, kolmessa tai jopa useammassa. Nykykäsityksen mukaan sanat muistetaan lähinnä assosiatiivisten suhteiden avulla.

Sanat yhdistyvät muistoihin koetuista tilanteista, toisten kielten samaa tarkoittaviin sanoihin, sanoihin, jotka tarkoittavat melkein samaa tai jotka esiintyvät usein yhdessä. Sanojen väliset yhteydet muodostavat monimutkaisen verkoston, jonka avulla ihmiset pystyvät löytämään sopivia sanoja tarkoituksiinsa.

Sana-assosiaatiotesti paljastaa sanavaraston

Näitä ihmisten muistissa olevia sanojen välisiä yhteyksiä voidaan tutkia sana-assosiaatiotestillä. Siinä pyydetään koehenkilöitä valitsemaan annetuille sanoille niiden kanssa parhaiten yhteensopivat sanat. Sana-assosiaatiotestillä voidaan tutkia koehenkilöiden sanastonhallintaa melko laajasti ja syvällisesti.

Tutkimuksessamme sana-assosiaatiotestiä käytettiin S2-lääkärien ja -asioimistulkkiopiskelijoiden sanastonhallinnan mittaamiseen. Verrokkiryhmänä oli joukko korkeakoulutettuja aikuisia, joiden äidinkieli on suomi.

Hämmästyttävä yksimielisyys

Verrokkiryhmän tarkoituksena oli varmistaa, että valituista sanoista ja niiden välisistä yhteyksistä on riittävän yhtenäinen käsitys. Ja sellainen käsitys toden totta löytyikin. 300 mahdollisen sanayhdistelmän joukosta verrokkiryhmäläiset valitsivat hämmästyttävän yksimielisesti samat 150 sanayhdistelmää. Esimerkiksi sanalle kipu pyydettiin valitsemaan kuudesta vaihtoehdosta (kovenee, lievenee, helpottaa, huojenee, lujenee ja huononee) kolme sopivinta.

Äidinkieliset aikuiset koehenkilöt valitsivat hyvin yksimielisesti vaihtoehdot kovenee, lievenee ja helpottaa. S2-koehenkilöistä moni puolestaan oli valinnut vaihtoehdon kipu huononee, jota kuitenkaan yksikään S1-koehenkilö ei ollut valinnut. Äidinkieleltään suomenkielisten yksimielisyys testissä oli lähes 98-prosenttista.

Muovautuva merkitys?

Näin korkea yksimielisyys on sana-assosiaatiotesteissä poikkeuksellista. Yleensä yksimielisyys on paljon vähäisempää, noin 70–80 prosentin luokkaa. Usein sanojen merkityksistä puhuttaessa korostetaankin merkityksen väljyyttä. Monien sanojen kohdalla kulloinen konteksti eli käyttöyhteys toden totta muovaakin merkitystä. Lisäksi merkityskäsityksissä on jonkin verran yksilöllistä vaihtelua.

Toisaalta kontekstisidonnaisuutta myös liioitellaan. On paljon sanoja, joilla on tarkka merkitys kontekstista riippumatta. Lisäksi kontekstuaalinen tieto on usein hyvin täsmällistä sen sijaan, että kullakin olisi siitä hyvin yksilölliset näkemykset. Juuri tämän tuovat esiin myös tutkimuksemme verrokkiryhmän tulokset.

Äidinkielisten koehenkilöiden yksimielisyys sanojen merkityssuhteista kertoo siitä, miten kielenkäyttökokemuksen karttuessa käsitys sanojen merkityksistä tarkentuu ja toisaalta lähenee muiden kokeneiden kielenkäyttäjien käsityksiä. Näin käy, koska me käytämme kieltä aina toisten kanssa ja pyrimme käyttämään sanoja samoin kuin keskustelukumppanimme.


Maija Tervola

Kirjoittaja työskentelee yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa. Hän opettaa suomea toisena kielenä edistyneille S2-opiskelijoille. Häntä kiinnostavat erityisesti kielitaidon määrittely ja arviointi. Kotona häntä kiinnostaa enimmäkseen yksivuotiaan kielenkehitys.


Lue lisää potilassanaston hallinnasta terveydenhuollon alalla ja sanamerkityksen tarkkuudesta Virittäjästä 1/2020. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti saatavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.

Tulosta

Jätä kommentti

avatar