tutkimuksen tekeminen

Kurkistus 1500-luvun käsikirjoitusten kummallisiin merkkeihin

23.8.2021

Viivoja, koukeroita, ristejä, apiloita ja käsiä – vanhimpien suomenkielisten käsikirjoitusten lukeminen on sukellus kirjoitusmerkkien maailmaan. Monet merkintätavat juontuvat keskiajan latinan kautta antiikista. Vaikutteita saatiin niin toisista käsikirjoituksista kuin painotuotteistakin. Kun ensimmäisiä suomenkielisiä tekstejä kirjoitettiin, omaksuttiin kirjoitusmerkit ja niiden ohella joukko lyhentämiskäytänteitä ja merkintätapoja latinalaista kirjoitustapaa käyttäviltä eurooppalaisilta. Vanhimmat säilyneet, 1500-luvun puolivälin tienoille ajoitetut suomenkieliset tekstit …

Kurkistus 1500-luvun käsikirjoitusten kummallisiin merkkeihin Lue lisää »

Sanaston käyttö yhdistää pikkulapsen ja Donald Trumpin

23.8.2021

Kehittyvään kielitaitoon kuuluu, että sanasto karttuu ja monipuolistuu vähitellen kielellisen kokemuksen lisääntyessä. Pienen lapsen sanavaranto on suhteellisen niukka, mutta yksittäisten sanojen viittausala laveampi kuin aikuisten kielessä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi äiti voi viitataäidin lisäksi isään ja hoitotätiin ja pallo puolestaan kaikkien pyöreiden esineiden lisäksi myös niihin liittyvään toimintaan, kuten heittämiseen. Suomessa on viime aikoina oltu …

Sanaston käyttö yhdistää pikkulapsen ja Donald Trumpin Lue lisää »

Hyödylliset harhapolut

23.8.2021

Halusin tutkia väitöstutkimuksessani, miten murteentutkimus ja sen keskinen käsitteistö on ajan saatossa muuttunut. Kaikenlaiset rajaukset ”tutkimusalan keskeisistä teoksista”, joista asiaa voisin tarkastella, tuntuivat puutteellisilta ja perusteettomilta. Seisoessani liikennevaloissa talvella 2016 sen keksin: Sitaatiot! Jos tutkin väitöskirjojen lähdeluetteloita, saan niistä selvitettyä aineistoon perustuen, mihin tutkimuskirjallisuuteen tieteenalalla viitataan eniten, ja näin perustellusti rajattua itselleni aineiston. Epätoivoa ja …

Hyödylliset harhapolut Lue lisää »

Rapolan sanalippujen kääntöpuoli: opinnäytteiden ohjausta ja ongelmia

23.8.2021

Martti Rapola (1891–1972) toimi vuosikymmeniä suomen kielen professorina. Tutkimustyönsä tueksi hän keräsi paperilipuille esimerkkejä 1800-luvun sanastosta. Sanalippujen menekki oli suurta, sillä ennen tietokoneita lippusten järjestely oli keskeinen keino käsitellä aineistoa. Säästäväisenä miehenä Rapola pyrki käyttämään paperista kummankin puolen. 1800-luvun sanastokokoelman lippujen kääntöpuolilta avautuukin välillä mielenkiintoisia näkökulmia yliopisto-opettajan arkipäivään. Tavallisia ovat etenkin merkinnät vastaanotoilla käyneiden opiskelijoiden …

Rapolan sanalippujen kääntöpuoli: opinnäytteiden ohjausta ja ongelmia Lue lisää »