Konjunktioilla voidaan ilmaista muun muassa syy-seuraussuhteita. Se, mitä konjunktiota kulloinkin käytetään, ei ole täysin sattumanvaraista. Konjunktion valintaan vaikuttavien lukuisten tekijöiden selvittämiseen tarvitaan tilastollista analyysia.
Kausaalisia eli syytä ilmaisevia suomen kielen konjunktioita käsittelevässä tutkimuksessani tarkastelin, miten erilaiset tekijät voivat selittää konjunktioiden koska, sillä ja kun käyttöä syy-seuraussuhteissa kaunokirjallisuudessa.
Näillä konjunktioilla on osittain omat käyttöyhteytensä, ja suomen kielen käyttäjä tunnistaa helposti useita sellaisia lauseopillisia rakenteita, joissa varsinkaan sillä-konjunktiota ei voisi käyttää. Tällainen olisi esimerkiksi vastaus miksi-sanalla muodostettavaan kysymykseen:
– Miksi lähdit ulos? – Koska ulkona oli kaunis ilma.
Tarkastelin tutkimuksessani konjunktioiden käyttöä vain sellaisissa tapauksissa, joissa koska, sillä ja kun olisivat kaikki lauseopillisesti mahdollisia.
Konjunktion valintaa selittävät monet tekijät
Varmaankin koska ja kun kuulostavat monen suomenkielisen korvaan puhekielisemmiltä kuin kirjakieliseltä vaikuttava sillä, mutta muitakin erottavia piirteitä löytyy. Kausaalisen suhteen tyyppi on yksi tekijöistä. Esimerkissä (1) koska-lause ilmaisee syyn toiminnalle, kun taas esimerkissä (2) sillä-lauseella perustellaan päätelmää ja esimerkissä (3) kun-lauseella kehotusta.
(1) Lähdin ulos, koska aurinko paistoi.
(2) Kännykkä oli varmaan pudonnut maahan, sillä se oli hajonnut.
(3) Mene sä edeltä, kun mulla on kiire.
Monet muutkin tekijät, kuten se, ilmaistaanko syy-seuraussuhteessa ennalta tunnettua tietoa, vaikuttavat siihen, mikä konjunktioista tuntuu luontevimmalta. Kaiken lisäksi eri kirjailijat suosivat eri konjunktioita romaaneissaan.
Tilastollisen monimuuttujamenetelmän hyöty
Jotta tällaisesta erilaisten tekijöiden (tai muuttujien) vaikutuksesta konjunktion valintaan saisi oikeanlaisen käsityksen, ei riitä, että tarkastelee erikseen yksittäisten muuttujien vaikutusta, koska tällöin tulokset voisivat pahimmillaan antaa harhaanjohtavan käsityksen muuttujien merkityksestä. Sen sijaan on turvauduttava tilastolliseen monimuuttujamenetelmään, joka ottaa samanaikaisesti huomioon eri muuttujien vaikutuksen. Kun kaikki analysoitavat konjunktioiden esiintymät on luokiteltu kaikkien tarkasteltavien muuttujien mukaan, voidaan tilastollisella mallinnuksella selvittää tarkasti eri tekijöiden vaikutusta konjunktioiden valintaan.
Analyysin tuloksista selviää, missä määrin muun muassa erityyppiset kausaaliset suhteet, puhekielisten ilmausten (sä, prätkä jne.) esiintyminen konjunktion lähellä tai se, että konjunktion jälkeen oleva syy on ennalta tunnettu i) lisäävät eri konjunktioiden todennäköisyyttä ja ii) kuinka pitkälti konjunktion valinta on kirjoittajakohtaista.
Mikko Haule
Kirjoittaja työskentelee kielten opettajana muun muassa Helsingin seudun kesäyliopistossa ja tekee väitöksen jälkeistä tutkimusta ranskan ja suomen syytä ilmaisevista konjunktioista.
Lue lisää kausaalikonjunktioiden käytön tilastotieteellisesta tarkastelusta Virittäjästä 3/2025. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
