”Joo joo, mä OON TULOSSA”, teini huutaa huoneestaan. Kuluu tovi, mutta teiniä ei näy eikä kuulu. Menen katsomaan: teini retkottaa mukavasti sängyllä, hymyilee puhelinruudulle ja naputtelee viestejä keskusteluun. Aivan, tulossapa tulossa. Miksi sanoa olevansa tulossa, jos ei oikeasti vielä ole? Selityksiä teinin sanavalintaan näyttää olevan kaksi. Teini ehkä haluaa aikaa voittaakseen uskotella, että on jo …
Kirjoitettaessa jonkin erikoisalan ilmiöistä on usein tarpeen käyttää erikoistuneita ilmauksia, termejä. Jos kirjoitetaan laajalle yleisölle, on termit avattava tavalla tai toisella, jotta teksti tavoittaa lukijan ja täyttää tehtävänsä. Termien selittäminen on esimerkki siitä, että kirjoittaminen on toiseen ihmiseen suuntautunutta toimintaa. Termit kantavat erikoistuneita merkityksiä Ilman termejä olisi vaikeaa kirjoittaa täsmällisesti erikoisalojen asioista, kuten vaikkapa neurobiologiasta, …
Tekstissä tapahtuu – miten lukija johdatellaan termien merkityksiin? Lue lisää »
Virittäjällä on takanaan kohta 125 vuoden historia, johon kuuluu mielenkiintoisia vaiheita. Oletko lukenut lehden sivuilla käytyjä kiihkeitä väittelyitä tai muita Virittäjässä julkaistuja mieleenpainuvia tekstejä? Suoritan tänä keväänä harjoittelua, jossa tuotan sisältöä Virittäjän 125-vuotissyntymäpäivän kunniaksi julkaistavaa juhlasivustoa varten. Juhlasivustolla on tarkoitus käydä läpi niin Virittäjän kuin yleisesti suomen kielen tutkimusalankin historiaa, lehdessä 125 vuoden aikana käsiteltyjä …
Suomen murteet eivät katoa, koska ihmiset eivät anna niiden kadota. Kulttuuriperintönä ne elävät arjessamme monenlaisissa muodoissa. Esimerkiksi Porissa murteeseen voi törmätä sanomalehtien murrepakinoissa, joiden kieli kuljettaa mukanaan muistoja menneestä. Murre kulttuuriperintönä Kun vanha talo aiotaan purkaa uuden tieltä, alkaa usein keskustelu siitä, ettei taloa saisikaan purkaa, jotta jälkipolville jäisi muistoja kaupungin entisestä elämästä. Joskus talo …
Kieli kuvataan usein erilaisista palasista, kuten äänteistä ja sanoista, muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Vaikka jokaisella palasella on oma merkityksensä ja tehtävänsä kielen järjestelmässä, joskus eri palasten muodostama kokonaisuus on osiaan suurempi. Hyvä esimerkki tästä on otsikon uskallakin lukea. Pintapuolisesti tarkasteltuna uskallakin lukea on myönteinen ilmaus siinä missä otsikon alkuosa luepas tämä teksti. Otsikon loppuosa voi kuitenkin pistää …