verkkovirittaja

Tiedesanasto kuuluu kaikille!

Tiedesanaston kehittämisellä on normistonsa, josta ei saa poiketa tai voi saada vaikkapa kantelun Julkisen sanan neuvostoon. Etkö usko? No, seuraapa vuonna 2008 julkaistusta nisäkäsnimistöehdotuksesta syntynyttä kohua, jota on puitu vielä tänä vuonna mm. Helsingin Sanomissa. Ehdotukseen liittyvä kantelu sai sentään vapauttavan päätöksen vuonna 2015. Myös suomen kielen lautakunta voi ottaa tiukasti kantaa uusien sanojen kehittelyyn, …

Tiedesanasto kuuluu kaikille!Lue lisää »

Syömättä saunaan, juosten järveen

Suomessa on suhteellisen paljon ei-finiittisiä verbimuotoja kuten syödä, syömässä ja syönyt. Ei-finiittisyys tarkoittaa sitä, että verbeillä ei ole systemaattista merkintää tapaluokalle, aikamuodolle ja persoonalle kuten esimerkiksi verbeissä syön, söisimme ja syökää. Ne ovat ikään kuin puoliverbejä, verbien erikoismuotoja, jotka käyttäytyvät vähän substantiivien kaltaisesti, esimerkiksi osaan reitin ja osaan saunoa. Kieliopeissa ei-infiniittiset muodot on tapana esittää …

Syömättä saunaan, juosten järveenLue lisää »

Hyödylliset harhapolut

Halusin tutkia väitöstutkimuksessani, miten murteentutkimus ja sen keskinen käsitteistö on ajan saatossa muuttunut. Kaikenlaiset rajaukset ”tutkimusalan keskeisistä teoksista”, joista asiaa voisin tarkastella, tuntuivat puutteellisilta ja perusteettomilta. Seisoessani liikennevaloissa talvella 2016 sen keksin: Sitaatiot! Jos tutkin väitöskirjojen lähdeluetteloita, saan niistä selvitettyä aineistoon perustuen, mihin tutkimuskirjallisuuteen tieteenalalla viitataan eniten, ja näin perustellusti rajattua itselleni aineiston. Epätoivoa ja …

Hyödylliset harhapolutLue lisää »

Sinä toiminnan keskiössä

Yksikön 2. persoonan muotojen puhekielinen käyttö aiheuttaa säännöllisin väliajoin keskustelua mielipide- ja keskustelupalstoilla. Erityisesti hämmästellään sellaista käyttöä, jossa sinä-pronomini ei viittaakaan ainoastaan kuulijaan. Mitä tällä joskus sä-passiiviksikin kutsutulla muodolla tehdään arkikeskusteluissa? Onko sinä aina puhekumppani? – Jos sä nielaset hammastahnaa ni sul menee vatsa sekasin. – Kuka nielee hammastahnaa? – Kyl mä aina välil. Yksikön …

Sinä toiminnan keskiössäLue lisää »

Rapolan sanalippujen kääntöpuoli: opinnäytteiden ohjausta ja ongelmia

Martti Rapola (1891–1972) toimi vuosikymmeniä suomen kielen professorina. Tutkimustyönsä tueksi hän keräsi paperilipuille esimerkkejä 1800-luvun sanastosta. Sanalippujen menekki oli suurta, sillä ennen tietokoneita lippusten järjestely oli keskeinen keino käsitellä aineistoa. Säästäväisenä miehenä Rapola pyrki käyttämään paperista kummankin puolen. 1800-luvun sanastokokoelman lippujen kääntöpuolilta avautuukin välillä mielenkiintoisia näkökulmia yliopisto-opettajan arkipäivään. Tavallisia ovat etenkin merkinnät vastaanotoilla käyneiden opiskelijoiden …

Rapolan sanalippujen kääntöpuoli: opinnäytteiden ohjausta ja ongelmiaLue lisää »