On tilanteita, joissa olisi luontevaa sanoa jotain, mutta suora siirtymä puheeseen arveluttaa. Istut saunan löylyissä, kun saunaan astuu vieras henkilö. Saat pöytäseurueen viimeisenä syötyä ateriasi. Autat kaveriasi muutossa asettamaan viimeisenkin raskaan kalusteen paikoilleen. Tai kun olet kivunnut ystäviesi kanssa näkötornin portaat, edessänne avautuu avara järvimaisema. Näissä tilanteissa huudahduspartikkeli huh huh voi toimia avauksena keskusteluun löylyjen …
Adverbiaali on lauseenjäsen, jolla ilmaistaan lauseessa hyvin monenlaisia seikkoja, kuten aikaa (Eilen satoi vettä), paikkaa (Täällä nukutaan) tai tapaa (Pekka kävelee ontuen). Adverbiaalina voi toimia myös olemassa-sana. Voidaan esimerkiksi kysyä Onko Joulupukkia olemassa? Suomen vanhoissa murteissa olemassa-adverbiaalilla on hyvin monenlaisia merkityksiä. Olemassa-sana olemassaolon ja asumisen ilmaisijana Kuten yleiskielessä myös vanhoissa kansanmurteissa olemassa-adverbiaalia on käytetty ilmaisemaan …
Vaikka puhutun kielen lausuma Kato kuinka iso sieni ohjaa kuulijaa huomaamaan ja katsomaan, kaikki kato-lausumat eivät suinkaan toimi samoin. Esimerkiksi marjastuksessa lausuma Katopa tuossa ohjaa kuulijaa huomaamaan ja poimimaan mustikan. Se, missä tehtävässä kukin kato-lausuma toimii, selviää sen muotoilun lisäksi meneillään olevasta toiminnasta sekä muista puhujan käyttämistä vuorovaikutuksen keinoista. Ihmisten välinen vuorovaikutus perustuu mitä suurimmassa …
Suomen kielen kieliopeissa passiiviksi on kutsuttu verbin passiivimuodon sisältäviä tekijää häivyttäviä rakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi Rappukäytävässä tapeltiin yöllä ja Ollaanpas nyt hiljaa. Häivytyksen syynä on useimmiten se, ettei tiedetä tai haluta kertoa, kenestä on kysymys. Tai pyritään välttämään suoraa viittausta puhuteltavaan, kuten tapahtuu silloin, kun lääkäri kysyy potilaalta Kuinkas täällä voidaan eikä Kuinka voitte. Etualaistava …
Tavallinen suomenkielinen kysymys Ehditkö käymään tänä iltana? saattaa olla haasteellinen suomen kielen oppijoille. Ehtiä edustaa verbityyppiä, joka ilmaisee jonkin toiminnan mahdollisuutta suhteessa jonkin resurssin riittävyyteen. Tällaiset verbit ilmaisevat esimerkiksi kykenemistä, osaamista, jaksamista ja ehtimistä (ks. ISK § 1567). Sisäinen tai ulkoinen ehto Riittävyyden verbeissä kyky tai pakko voi olla toimijan sisäistä (Jaksaisinkohan vielä siivota tänään?) …