Kato ei ohjaa aina katsomaan

Vaikka puhutun kielen lausuma Kato kuinka iso sieni ohjaa kuulijaa huomaamaan ja katsomaan, kaikki kato-lausumat eivät suinkaan toimi samoin. Esimerkiksi marjastuksessa lausuma Katopa tuossa ohjaa kuulijaa huomaamaan ja poimimaan mustikan. Se, missä tehtävässä kukin kato-lausuma toimii, selviää sen muotoilun lisäksi meneillään olevasta toiminnasta sekä muista puhujan käyttämistä vuorovaikutuksen keinoista.

Ihmisten välinen vuorovaikutus perustuu mitä suurimmassa määrin siihen, että osallistujat kykenevät suuntaamaan huomionsa yhteisiin kohteisiin. Kuulijan huomion ja katseen suuntaamiseksi on totuttu käyttämään erilaisia kielellisiä, kehollisia ja tilaa hyödyntäviä keinoja.

Esimerkiksi lausuman Kato muurahaispesä lisäksi puhuja voi katsoa muurahaispesää, liikkua lähemmäs ja osoittaa sitä kädellään. Näin toimimalla hän siis merkitsee huomionsa kohteen kielellisesti, kehollisesti ja tilaa ja liikettä hyödyntäen. Samalla hän myös ohjaa vastaanottajaa huomaamaan saman kohteen ja katsomaan sitä. Kuulija puolestaan voi osoittaa näkevänsä huomion kohteen esimerkiksi kuvailemalla sitä (Kuhina käy) tai pelkästään kääntymällä ja katsomalla sitä.

Kato ohjaa tekemään jotain muuta kuin katsomaan

Kato-lausumia käytetään vuorovaikutuksessa myös muuhun kuin siihen, että ohjataan kuulijaa katsomaan jotain kohdetta. Perheiden marjastusretkillä kato-lausumilla on toinen, selvästi erilainen tehtävä: marjastuksessa suuri osa aikuisen ajasta voi mennä siihen, että hän ohjaa pientä lasta poimimaan.

Lasta ohjatessaan aikuinen käyttää tyypillisesti lausumaa Katopa tuossa ja vain harvoin sellaista lausumaa, jossa esiintyy poimia-verbin käskymuoto (Poimipa mustikoita). Katopa tuossa -lausumassa marjaa tai poimimista ei mainita. Yhteinen meneillään oleva marjastustoiminta sekä se, että aikuinen kumartuu lähelle marjaa ja osoittaa sitä, saavat kuitenkin aikaan sen, että lapsi poimii marjan. Lapsi siis osoittaa tulkitsevansa, että pelkkä katsominen ei riitä ja että lausuma ohjaa nimenomaan poimimaan.

Vuorovaikutus rakennetaan moninaisin keinoin

Kun ihmiset toimivat yhdessä, he käyttävät erilaisia vuorovaikutuksen keinoja. He hyödyntävät muun muassa kieltä, kehoa ja ympäristöä muotoillessaan sosiaalisia toimintoja, kuten pyyntöjä ja tarjouksia. Samat keinot ovat käytössä myös silloin, kun he tulkitsevat toisten esittämiä toimintoja. Vuorovaikutus on siis paljon muutakin kuin puhetta. Sen monenmoiset keinot korostuvat erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa käsitellään konkreettisia esineitä tai liikutaan paikasta toiseen.


Pauliina Siitonen, Mirka Rauniomaa ja Tiina Keisanen

Tutkijatohtori Pauliina Siitonen, yliopistonlehtori Mirka Rauniomaa ja professori Tiina Keisanen työskentelevät kielten ja kirjallisuuden tutkimusyksikössä Oulun yliopistossa. Heitä kiinnostaa ihmisten välinen vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa sisällä ja ulkona.


Lue lisää kato-lausumien erilaisista tehtävistä vuorovaikutuksessa Virittäjästä 4/2019. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.

Tulosta

1
Jätä kommentti

avatar
1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Jukka K. Korpela Recent comment authors
uusimmat vanhimmat äänestetyimmät
Jukka K. Korpela
Vieras
Jukka K. Korpela

Kato kuulostaahan tuo mielenkiintoiselta. Jäin kuitenkin miettimään, miksi jutussa käytetään kyseistä sanaa joidenkin murteiden mukaisessa muodossa eikä yleiskielen mukaisessa muodossa ”katso” tai muiden murteiden mukaisessa, esimerkiksi ”kaho”, ”kasso”, ”katto” tai ”kahto”.

Ensin ajattelin syyksi sitä, että ”kato” on ns. yleispuhekielen (lähinnä Helsingin alueella puhuttu kielimuoto, joka tunnetaan muuallakin elokuvista, tv-ohjelmista ym.) mukainen. Kuitenkin esimerkiksi sana ”tuossa” on sanaan liittyvässä esimerkissä yleiskielisessä muodossa, joka on murteissa harvinainen ja ilmennee yleispuhekielessä kai yleensä asussa ”tossa” tai ”tos”.