Imperatiivi tunnetaan käskymuotona, jolla ohjaillaan puhuteltavan toimintaa (Tule tänne). Sen käyttöala on kuitenkin laajempi kuin yleensä ajatellaan: imperatiivilla myös rohkaistaan (Mene ihmeessä), annetaan lupia (Tule vaan) ja otetaan kantaa (Nuku siinä sitten kun kolme koiraa juoksee portaissa). Sillä voidaan myös arvostella toisten tekemisiä ja sanomisia. Repikää nyt se mun hame siinä! Kun äiti halusi varoittaa …
Tiedesanaston kehittämisellä on normistonsa, josta ei saa poiketa tai voi saada vaikkapa kantelun Julkisen sanan neuvostoon. Etkö usko? No, seuraapa vuonna 2008 julkaistusta nisäkäsnimistöehdotuksesta syntynyttä kohua, jota on puitu vielä tänä vuonna mm. Helsingin Sanomissa. Ehdotukseen liittyvä kantelu sai sentään vapauttavan päätöksen vuonna 2015. Myös suomen kielen lautakunta voi ottaa tiukasti kantaa uusien sanojen kehittelyyn, …
Suomessa on suhteellisen paljon ei-finiittisiä verbimuotoja kuten syödä, syömässä ja syönyt. Ei-finiittisyys tarkoittaa sitä, että verbeillä ei ole systemaattista merkintää tapaluokalle, aikamuodolle ja persoonalle kuten esimerkiksi verbeissä syön, söisimme ja syökää. Ne ovat ikään kuin puoliverbejä, verbien erikoismuotoja, jotka käyttäytyvät vähän substantiivien kaltaisesti, esimerkiksi osaan reitin ja osaan saunoa. Kieliopeissa ei-infiniittiset muodot on tapana esittää …
Halusin tutkia väitöstutkimuksessani, miten murteentutkimus ja sen keskinen käsitteistö on ajan saatossa muuttunut. Kaikenlaiset rajaukset ”tutkimusalan keskeisistä teoksista”, joista asiaa voisin tarkastella, tuntuivat puutteellisilta ja perusteettomilta. Seisoessani liikennevaloissa talvella 2016 sen keksin: Sitaatiot! Jos tutkin väitöskirjojen lähdeluetteloita, saan niistä selvitettyä aineistoon perustuen, mihin tutkimuskirjallisuuteen tieteenalalla viitataan eniten, ja näin perustellusti rajattua itselleni aineiston. Epätoivoa ja …
Yksikön 2. persoonan muotojen puhekielinen käyttö aiheuttaa säännöllisin väliajoin keskustelua mielipide- ja keskustelupalstoilla. Erityisesti hämmästellään sellaista käyttöä, jossa sinä-pronomini ei viittaakaan ainoastaan kuulijaan. Mitä tällä joskus sä-passiiviksikin kutsutulla muodolla tehdään arkikeskusteluissa? Onko sinä aina puhekumppani? – Jos sä nielaset hammastahnaa ni sul menee vatsa sekasin. – Kuka nielee hammastahnaa? – Kyl mä aina välil. Yksikön …