Syömättä saunaan, juosten järveen

Suomessa on suhteellisen paljon ei-finiittisiä verbimuotoja kuten syödä, syömässä ja syönyt. Ei-finiittisyys tarkoittaa sitä, että verbeillä ei ole systemaattista merkintää tapaluokalle, aikamuodolle ja persoonalle kuten esimerkiksi verbeissä syön, söisimme ja syökää. Ne ovat ikään kuin puoliverbejä, verbien erikoismuotoja, jotka käyttäytyvät vähän substantiivien kaltaisesti, esimerkiksi osaan reitin ja osaan saunoa. Kieliopeissa ei-infiniittiset muodot on tapana esittää muototaulukkoina – infinitiiveinä ja partisiippeina (ks. ISK § 124).

Infinitiiveistä

Infinitiivit näyttäytyvät melko repaleisena joukkona:

  • On sijamuotoja, muttei kaikkia: on syömä-ssä, mutta ei syömä-lle.
  • Käytössä olevat sijat (syömä-ssä) eivät sovi kaikkiin infinitiivimuotoihin (*syödä-ssä).
  • On vain muutama passiivimuoto (syö-tä-essä).
  • Ei ole aikamuotoja.
  • Persoonaa ilmaistaan omistusliitteillä (syödäkse-ni) muttei kaikissa muodoissa (*kertomaan-ni).
  • Kiellon ilmaus ei käy (*hän haluaa ei syödä).

Niin sanottu matta– tai mättä-muoto eli 3. infinitiivin abessiivi on infinitiivien oma kieltomuoto, esimerkiksi kun syyhyämättä saunaan menee, niin ei raapimatta pois pääse. Muoto rakentuu verbivartalosta (esim. raapi-), infinitiivin tunnuksesta (--/-ma-) ja abessiivisijasta (-tta/-ttä).

Ei pakollinen mutta mahdollinen

Tutkin murreaineistoa käyttäen syömättä-muotojen käyttöä vapaana adverbiaalina. Tällöin ne ilmaisevat sitä, että jotain jää tapahtumatta finiittiverbin ilmaiseman tapahtuman ohessa.

Esimerkiksi ilmauksessa se [hevonen] oli neljä vuarev vanha kom minä ton ostin näkemätit Tampereella kuvataan hevoskauppa. Huomionarvoista on, että ostopäätöstä ei ole edeltänyt tavanomainen tuotteen ennakkotarkistus: yleensä hampaat katsottiin ja häntäjouhista vedettiin.

Lähirakenteet luovat yhtenäisyyttä

Syömättä-muotoa voi pitää kahden nimenomaisen infinitiivin kielteisenä vastineena. Ilmauksen Timo tuli itkien meidän luo 2. infinitiivin instruktiivi voi kuulua kielteisenä Timo tuli itkemättä meidän luo. Vastaavasti ilmauksen Timo pääsi soutamalla meidän luo 3. infinitiivi adessiivi voi kuulua kielteisenä Timo pääsi soutamatta meidän luo. Nämä infinitiivit muodostavat infinitiivisysteemin sisällä pienen lähirakenteiden joukon, jotka kuvaavat tekemisen tapaa. Infinitiivien joukko ei siis olekaan vain repaleinen muotojen lista.

Näille lähirakenteille on yhteistä se, että infinitiivin kuvaama tapahtuma tai tapahtumattomuus on samanaikaista finiittiverbin kuvaaman tapahtuman kanssa. Syömättä-muoto on kuitenkin monimutkaisempi. Sillä on sellaisiakin käyttöjä, joille ei ole vastaavaa myönteistä infiniittistä rakennetta: Ilmauksessa Timo meni syömättä saunaan infinitiivi kuvaa toimintaa, joka on saunomista edeltävää. Vastaavasti ilmauksessa Kyllä mies viisi ryyppyä kestää sammumatta se on juomista seuraavaa. Näille käytöille ei löydy myönteistä vastinetta infinitiiveistä: *Timo meni syöden/syömällä saunaan ja *Kyllä mies viisi ryyppyä kestää sammuen/sammumalla ovat epäkieliopillisia tai outoja.

Asteriskilla (*) ilmaistaan kielentutkimuksessa jonkin kielellisen muodon ei-kielenmukaisuutta.


Markus Hamunen

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja erikoistunut konstruktiokielioppi-nimiseen kielenkuvausmalliin. Vapaa-ajallaan hän ei voi olla liikkumatta.


Lue lisää suomen kielen MATTA-rakenteista Virittäjästä 3/18.  Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.

Tulosta

Jätä kommentti

avatar