Sisu ja sen tarve on noussut viime aikoina esiin uudella tavalla, kun yhä useampi yliopisto on siirtynyt käyttämään osittain keskeneräistä Sisu-opintojärjestelmää. Hankaluuksien lisäksi huomiota on herättänyt Sisusta löytyvä EIKU-nappi.
Puhutun vuorovaikutuksen tutkimuksessa on jo aikaa sitten huomioitu eiku-partikkeli, jolla on vakiintuneita tehtäviä omaan tai toisen keskustelijan puheenvuoroon kohdistuvien korjausten aloituksissa. Eiku-partikkeli koostuu kieltosanasta ei ja ku(n)-konjunktiosta, jotka ovat sulautuneet yhteen.
Puhetta tuotettaessa syntyy herkästi lipsahduksia, joita eiku-partikkelin avulla voidaan korjata:
Mulla on huomen- eiku ylihuomenna syntymäpäivä.
Toinen tapa käyttää eiku-partikkelia on aloittaa puhekumppanin vuoroon kohdistuva korjaus:
A: No nähdään sitten huomenna!
B: Eiku ylihuomenna.
Eiku-partikkelilla hylätään jotakin edellä sanottua (huomenna), ja sen jälkeen tuotetaan korjaus (ylihuomenna). Esimerkeissä kuvatun kaltaiset korjausjaksot ovat arkisessa puheessa tavanomaisia ja usein harmittomia pikku töyssyjä. Puhutussa keskustelussa korjauksia ilmenee, koska puhetta tuotetaan tilanteessa spontaanisti vuoro vuorolta eikä keskustelua suunnitella etukäteen.
Vaan miksi yliopistojen käyttämässä Sisu-järjestelmässä on EIKU-nappi?
EIKU-nappia painamalla voi perua epäonnisen yrityksen luoda esimerkiksi opintosuunnitelma. Kyseessä on vastine englannin kielen sanalle cancel, joka on tuttu monista aiemmista järjestelmistä ja joka lukee EIKU-napin kohdalla myös Sisun englanninkielisessä versiossa. Ruotsinkielisessä Sisussa toiminnon nimitys on AVBRYT.
Aiemman toiminnan hylkääminen on eiku-partikkelin keskeinen tehtävä niin Sisussa kuin puheessakin. Puheessa partikkelin jälkeen tuotetaan kuitenkin jonkinlainen korjaus, korvaava aines tai toiminta. Sisussa jää puuttumaan mahdollisuus tehdä asia toisella tapaa. EIKU-nappi ohjaa käyttäjän yksiselitteisesti takaisin edelliseen vaiheeseen.
Twitterissä käytetään eiku-partikkelia ja #eiku-hashtagia
Osa eiku-partikkelin tehtävistä Twitterissä on korjaukseen liittyviä ja samanlaisia kuin puhutussa keskustelussa. Toisaalta omaan viestiin saatetaan muodostaa tahallinen itsekorjausjakso, vaikka virheet voisi korjata ennen viestin lähettämistä. Itsekorjausta käytetään Twitterissä huumorin keinona:
Raukka, ihan yksin! Kuka lohduttaisi…nyytiä eiku trumpia.
Eiku-partikkelista on tehty Twitterissä myös hashtag, #eiku. Eiku-partikkeli ja vielä useammin #eiku-hashtag voidaan kirjoittaa twiitin loppuun niin, ettei sen jälkeen tule korjausta:
Ihanan lämmin keli olla lapsukaisten kanssa leikkipuistossa.. #eiku
Twiitin loppuun kirjoitettu #eiku ikään kuin hylkää edeltävää tekstiä. Se jättää korjauksen implisiittiseksi ja toimii vihjeenä tulkita viesti toisella tapaa, joskus jopa päinvastaisesti. Esimerkiksi leikkipuiston sääolosuhteista twiitannut mies oli tekstin oheen liittämässään kuvassa pukeutunut paksuun talvitakkiin ja vetänyt hupun pipon päälle.
Sekä Twitterissä että Sisussa on näkyvillä se, että eiku-partikkelin merkitys tunnistetaan ja arvioidaan niin vahvaksi, että sitä voidaan käyttää sellaisenaan. Twitterissä on myös mainittu, että EIKU-napille löytyy erilaisia toimintopareja.
Sisun EIKU-nappi ei kuitenkaan ole osa keskustelua. Napissa erityistä onkin se, että korjauksen partikkeli on napattu vuorovaikutuksesta aivan toisenlaiseen käyttöön. On kerrassaan mainiota, että monien vakiintuneiden englanninkielisten ilmausten sijaan Sisuun on luotu tällainen, suomenkielinen innovaatio.
Helena Nurmikari
Kirjoittaja tekee Helsingin yliopistossa suomen kielen väitöskirjaa. Hän tutkii sosiaalisen median vuorovaikutusta mutta on kiinnostunut myös puhutusta keskustelusta.
Lue lisää eikusta itsekorjauksen ja moniäänisyyden keinona Virittäjästä 3/21. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
