Yleinen

Kääpiöplaneettoja ja kääpiösijoja

Kun kaikki planeetoilta näyttävät taivaankappaleet eivät tähtitieteilijöiden mielestä ole tyypillisiä planeettoja, he ovat alkaneet kutsua löydöksiään kääpiöplaneetoiksi. Kun sijamuodoilta näyttävät sanat eivät kielitieteilijöiden mielestä ole aivan tyypillisiä sijoja, voimme kutsua uusimpia löydöksiä kääpiösijoiksi. ”Tiesitkö, että Plutoa luultiin ennen vanhaan planeetaksi?” Tällaisen kysymyksen kuului joku lapsi äidilleen esittäneen, sillä ”ennen vanhaan” planeetaksi kutsuttu Pluto on vuodesta …

Kääpiöplaneettoja ja kääpiösijoja Lue lisää »

Kuinka nollalle annetaan ohjeita?

Loskainen kevättalven päivä maaliskuussa 2009. Olin juuri valmistunut maisteriksi ja pohdin sopivaa aihetta väitöskirjatyölle. Istuin Kotuksen silloisissa tiloissa Kaisaniemen puiston laidalla ja katselin videoituja Kelan asiointitilanteita – yksi mahdollinen väitöstutkimuksen aineisto. Eräs rakenne Kelan virkailijoiden puheessa kiinnitti huomioni kerran, sitten toisen ja kolmannenkin kerran. Hetkinen? Eli voi ihan ton vapaamuotosen lakkautuksen tehdä siitä yksinhuoltajakorotuksesta Nollapersoona? …

Kuinka nollalle annetaan ohjeita? Lue lisää »

Kuinka piirtäisit suomen kielen?

Voiko kielen piirtää? Jos piirtäisit suomen kielen, miltä se näyttäisi? Millaisista elementeistä ja kuvista piirustus koostuisi? Millaisia värejä käyttäisit? Keitä piirustuksessa kuvattaisiin? Vai voiko mitään niin abstraktia kuin kieli ylipäätään piirtää? Edellä esittämäni kaltaisia kysymyksiä pohdin väitöstutkimuksessani, jossa tutkin koululaisten ja luokanopettajaopiskelijoiden piirustuksia suomen kielestä. Tutkimuksessani olen kiinnostunut siitä, millaisia asioita kielestä voidaan tavoittaa, kun …

Kuinka piirtäisit suomen kielen? Lue lisää »

Kenelle viestimme, kun viestimme televisiolle?

Kun rikoskomisario Martin Beck astuu pimeään kellariin, jossa uskon murhaajan lymyilevän, huudahdan ”Älä mene sinne!” varoittaakseni komisariota. Martin ei ota varoitustani kuuleviin korviinsa, mutta vierustoverini sohvalla myhähtää ymmärtävästi. Tilanteessa en pyri ohjaamaan Martinia televisiossa, vaan viestini on tarkoitettu katsomiskokemuksen jakavalle vieruskaverilleni, joka osoittaa ymmärtäneensä viestini hyväksyvällä hymähdyksellään. Televisio on kuitenkin kymmenen viime vuoden aikana muuttunut …

Kenelle viestimme, kun viestimme televisiolle? Lue lisää »

Suomenoppijan aksentin tuttuus – etu vai haitta arvioinnissa?

Vuosi sitten viihdeohjelma Putouksen voitti roolihahmo Urmas, jonka todennäköisesti kaikki katsojat yhdistivät ensikieltään vironkieliseksi. Urmas on hyvä esimerkki siitä, miten helposti me suomenkieliset tunnistamme vironkieliset piirteet puheesta. Arvioidessamme suullista kielitaitoa havaitsemme herkästi puheesta vieraskielisyydet, ja se voi vaikuttaa oppijan kielitaidosta tehtäviin päätelmiin. Suomalaiset tunnistavat vironkieliset suomenoppijat usein ”laulavasta” intonaatiosta, puherytmistä tai vaikeuksista ääntää tiettyjä vokaaleja …

Suomenoppijan aksentin tuttuus – etu vai haitta arvioinnissa? Lue lisää »