Yleinen

Kurkistus 1500-luvun käsikirjoitusten kummallisiin merkkeihin

Viivoja, koukeroita, ristejä, apiloita ja käsiä – vanhimpien suomenkielisten käsikirjoitusten lukeminen on sukellus kirjoitusmerkkien maailmaan. Monet merkintätavat juontuvat keskiajan latinan kautta antiikista. Vaikutteita saatiin niin toisista käsikirjoituksista kuin painotuotteistakin. Kun ensimmäisiä suomenkielisiä tekstejä kirjoitettiin, omaksuttiin kirjoitusmerkit ja niiden ohella joukko lyhentämiskäytänteitä ja merkintätapoja latinalaista kirjoitustapaa käyttäviltä eurooppalaisilta. Vanhimmat säilyneet, 1500-luvun puolivälin tienoille ajoitetut suomenkieliset tekstit …

Kurkistus 1500-luvun käsikirjoitusten kummallisiin merkkeihinLue lisää »

Maaksi pitää sinun jälleen tuleman

Koska suomessa ja virossa ei ollut vakiintunutta futuuriaikamuotoa, vanhimmat raamatunkääntäjät esittelivät teksteissään kokeellisia ratkaisuja, joissa otettiin mallia germaanisista naapurikielistä. Kielet eroavat toisistaan siinä, millaista tietoa lauseessa merkitään näkyviin kieliopillisin aineksin ja mikä jää puhetilanteessa tapahtuvan päättelyn varaan. Tulevaisuuteen viittaaminen on tästä hyvä esimerkki: itämerensuomalaisissa kielissä futuuria merkitään vain tosi tarpeen tullen, kun taas esimerkiksi englannissa …

Maaksi pitää sinun jälleen tulemanLue lisää »

Sanaston käyttö yhdistää pikkulapsen ja Donald Trumpin

Kehittyvään kielitaitoon kuuluu, että sanasto karttuu ja monipuolistuu vähitellen kielellisen kokemuksen lisääntyessä. Pienen lapsen sanavaranto on suhteellisen niukka, mutta yksittäisten sanojen viittausala laveampi kuin aikuisten kielessä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi äiti voi viitataäidin lisäksi isään ja hoitotätiin ja pallo puolestaan kaikkien pyöreiden esineiden lisäksi myös niihin liittyvään toimintaan, kuten heittämiseen. Suomessa on viime aikoina oltu …

Sanaston käyttö yhdistää pikkulapsen ja Donald TrumpinLue lisää »

Millainen on suomen passiivi?

Suomen kielen kieliopeissa passiiviksi on kutsuttu verbin passiivimuodon sisältäviä tekijää häivyttäviä rakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi Rappukäytävässä tapeltiin yöllä ja Ollaanpas nyt hiljaa. Häivytyksen syynä on useimmiten se, ettei tiedetä tai haluta kertoa, kenestä on kysymys. Tai pyritään välttämään suoraa viittausta puhuteltavaan, kuten tapahtuu silloin, kun lääkäri kysyy potilaalta Kuinkas täällä voidaan eikä Kuinka voitte. Etualaistava …

Millainen on suomen passiivi?Lue lisää »

Viitsiskö sitä nousta jo ylös?

Tavallinen suomenkielinen kysymys Ehditkö käymään tänä iltana? saattaa olla haasteellinen suomen kielen oppijoille. Ehtiä edustaa verbityyppiä,  joka ilmaisee jonkin toiminnan mahdollisuutta suhteessa jonkin resurssin riittävyyteen. Tällaiset verbit ilmaisevat esimerkiksi kykenemistä, osaamista, jaksamista ja ehtimistä (ks. ISK § 1567). Sisäinen tai ulkoinen ehto Riittävyyden verbeissä kyky tai pakko voi olla toimijan sisäistä (Jaksaisinkohan vielä siivota tänään?) …

Viitsiskö sitä nousta jo ylös?Lue lisää »