Kääpiöplaneettoja ja kääpiösijoja

Kun kaikki planeetoilta näyttävät taivaankappaleet eivät tähtitieteilijöiden mielestä ole tyypillisiä planeettoja, he ovat alkaneet kutsua löydöksiään kääpiöplaneetoiksi. Kun sijamuodoilta näyttävät sanat eivät kielitieteilijöiden mielestä ole aivan tyypillisiä sijoja, voimme kutsua uusimpia löydöksiä kääpiösijoiksi.

”Tiesitkö, että Plutoa luultiin ennen vanhaan planeetaksi?” Tällaisen kysymyksen kuului joku lapsi äidilleen esittäneen, sillä ”ennen vanhaan” planeetaksi kutsuttu Pluto on vuodesta 2006 lähtien ollut kääpiöplaneetta. Toisaalta jo kauan sitten planeettana pidettiin myös asteroidivyöhykkeellä sijaitsevaa Cerestä, mutta nykyään senkin katsotaan olevan kääpiöplaneetta. Ajat muuttuvat, vaikka taivaankappaleet eivät ole muuttuneet.

Astronomit tietävät kertoa planeettojen ja kääpiöplaneettojen eroista enemmän, mutta itse olen pohtinut kielemme sijamuotoja ja päätynyt puhumaan kääpiösijoista. Vaikka perinteisen käsityksen mukaan suomessa on viisitoista sijaa, luetteloa voisi muokata samaan tapaan kuin planeettojen lukumäärää. Kyse on siitä, miten planeetat ja sijat määritellään, sekä siitä, kuinka tehokkailla välineillä niitä etsitään.

Satunnaisin viikonloppuisin tietyin alueittain

Planeetalla ei ollut virallista määritelmää ennen Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin yleiskokousta elokuussa 2006. Suomen kieliopin sijan käsitteellä ei ole virallista määritelmää vieläkään. Melko yksimielisiä ollaan siitä, että niin sanottu prolatiivi (maitse, meritse, puhelimitse) ei ole sija, sillä se ei saa substantiiveille tyypillisiä määritteitä: otamme yhteyttä puhelimitse, mutta emme oikein uusitse puhelimitse tai kaverin puhelimitse. Siksi puhelimitse on tulkittu adverbiksi eikä substantiivin sijamuodoksi.

Vähemmän huomiota ovat saaneet sellaiset sanat kuin alueittain, maakunnittain ja annoksittain tai aikaa ilmaisevat perjantaisin, viikonloppuisin ja kesäöisin. Näitä on silti aina pidetty adverbeina. Onneksi kielentutkijatkin voivat nykyään tutkia tähtitieteellisen suuria tekstiaineistoja, miljardeja sanoja. Silloin selviää, että asioita eritellään eri maittain, kuten Euroopan unionin jäsenmaittain, tai muuten tietyin alueittain. Lauluja voi jakaa musiikillisin tyylipiirteittäin, ruokaa puolestaan aimo annoksittain. Jotkut pitävät palavereja parillisten viikkojen perjantaisin. Baareja he kiertelevät lähes joka perjantaisin tai vain satunnaisin viikonloppuisin. Tällaisia ilmaisuja ei käytetä usein, mutta juuri nämä avaavat uusia avaruuksia: nämä eivät enää muistuta adverbeja vaan substantiivien sijamuotoja.

Distributiivi ja temporaali

Koska koululaiset eivät halua opetella yli kymmentä planeettaa tai yli viittätoista sijamuotoa, tarvitaan myös rajoja. On hyödyllistä siirtää osa löydöksistä laajempaan oppimäärään. Aurinkokuntaamme kuuluvia kääpiöplaneettoja tunnetaan Pluton ja Ceresin lisäksi Eris, Haumea ja Makemake. Suomen substantiivien taivutukseen kuuluvia kääpiösijoja puolestaan ovat kenties edellä mainittu prolatiivi sekä jakautumista ilmaiseva distributiivi (Euroopan unionin jäsenmaittain, tietyin alueittain) ja toistuviin ajankohtia ilmaiseva temporaali (lähes joka perjantaisin, satunnaisin viikonloppuisin).

Vaikka yllä mainitut esimerkit eivät kaikkien suuhun sopisikaan, lisää löydämme helposti Internetin hakukoneilla. Taivutukseltaan rikas suomen kieli paljastuu nopeasti oletettuakin rikkaammaksi.


Jussi Ylikoski

Kirjoittaja on Oulun yliopiston saamen kielen professori, jolla on ilo keskustella jälkikasvunsa kanssa niin suomen kielen kääpiösijoista kuin Etelä-Aasian uhanalaisista kääpiösioista (Porcula salvania).


Lue lisää suomen kielen kääpiösijoista Virittäjästä 4/20.  Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.

Tulosta

Jätä kommentti

avatar