verkkovirittaja

Kenelle viestimme, kun viestimme televisiolle?

Kun rikoskomisario Martin Beck astuu pimeään kellariin, jossa uskon murhaajan lymyilevän, huudahdan ”Älä mene sinne!” varoittaakseni komisariota. Martin ei ota varoitustani kuuleviin korviinsa, mutta vierustoverini sohvalla myhähtää ymmärtävästi. Tilanteessa en pyri ohjaamaan Martinia televisiossa, vaan viestini on tarkoitettu katsomiskokemuksen jakavalle vieruskaverilleni, joka osoittaa ymmärtäneensä viestini hyväksyvällä hymähdyksellään. Televisio on kuitenkin kymmenen viime vuoden aikana muuttunut …

Kenelle viestimme, kun viestimme televisiolle? Lue lisää »

Suomenoppijan aksentin tuttuus – etu vai haitta arvioinnissa?

Vuosi sitten viihdeohjelma Putouksen voitti roolihahmo Urmas, jonka todennäköisesti kaikki katsojat yhdistivät ensikieltään vironkieliseksi. Urmas on hyvä esimerkki siitä, miten helposti me suomenkieliset tunnistamme vironkieliset piirteet puheesta. Arvioidessamme suullista kielitaitoa havaitsemme herkästi puheesta vieraskielisyydet, ja se voi vaikuttaa oppijan kielitaidosta tehtäviin päätelmiin. Suomalaiset tunnistavat vironkieliset suomenoppijat usein ”laulavasta” intonaatiosta, puherytmistä tai vaikeuksista ääntää tiettyjä vokaaleja …

Suomenoppijan aksentin tuttuus – etu vai haitta arvioinnissa? Lue lisää »

Kieli on jokapäiväistä kehollista Alias-peliä

Sanojen merkitysten avaamista selittämällä tapahtuu keskusteluissa päivittäin. Kun selitämme sanoja, saavutamme yhteisen ymmärryksen siitä, mistä keskustelemme. Mutta miten suomen kielen sanoja selitetään silloin, kun tilanteen osallistujien yhteiset kielelliset resurssit ovat kaiken kaikkiaan vähäiset? Miten selittäisit sanan vesipullo sellaiselle, joka osaa suomea vasta vähän? Entä silloin, jos suomi olisi sinun ja tämän toisen henkilön ainoa yhteinen …

Kieli on jokapäiväistä kehollista Alias-peliä Lue lisää »

Vihapuhetta omassa kuplassa

Vihapuhe on yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö, sillä erilaisia ihmisryhmiä halventavaa haittaavaa puhetta on nykyisin helppo levittää sosiaalisessa mediassa. Vaikka vihapuhe on nykyisin arkinen käsite, se on kielellisesti monimutkainen ilmiö. Kyse ei ole pelkästään tiettyä ryhmää kuvaavista loukkaavista sanoista. Vaikka vihapuhe mielletään usein tunnepitoiseksi puheeksi, syrjivä puhe ei välttämättä ole täynnä loukkaavia ja halventavia ilmauksia. Kielteistä kuvaa …

Vihapuhetta omassa kuplassa Lue lisää »

Kielentutkija testaa: miten puhumme tilasta?

Onko junan viimeinen vaunu ensimmäisen takana, perässä vai jäljessä? Onko bussin etuosassa istuva ihminen takaosassa istuvan edessä vai edellä? Testasimme, miten suomen kielen puhujien intuitiot kohtaavat silloin, kun puheenaiheena ovat tilaan liittyvät suhteet. Selkä edellä menosuuntaan Kuvittele tilanne, jossa olet osallistumassa juoksukilpailuun. Kyseessä ei kuitenkaan ole aivan tavallinen kilpailu, vaan tässä kilpailussa juostaan takaperin. Jos …

Kielentutkija testaa: miten puhumme tilasta? Lue lisää »