nimistöntutkimus

Paikannimiin säilötty historia

28.11.2023

Useimmille kielenkäyttäjälle paikannimet ovat kulutustavaraa, jota käytetään jokapäiväisessä elämässä sen kummempia miettimättä. Joskus kulkija saattaa pysähtyä ihmettelemään jotain erikoisempaa paikannimeä, jonka huomaa kartalla tai tienviitassa. Historian- ja kielentutkijalle paikannimet ovat tutkimuskohde, josta riittää loputtomasti ammennettavaa. Nimet ovat paikan muisti Joskus on sanottu, että paikannimet ovat paikan muisti. Ne voivat säilöä tietoa paikan historiasta ja siellä …

Paikannimiin säilötty historia Lue lisää »

Hölmö uuno, tavallinen tauno ja ääliö urpo

9.11.2023

Uuno, Tauno ja Urpo ovat miehennimiä ja uuno, tauno ja urpo niiden pohjalta muodostettuja tyhmään ihmiseen viittaavia sanoja, joita käytetään myös haukkumanimityksinä. Niitä voi pitää osittain synonyymisina, mutta niillä kaikilla on myös omat merkityksensä ja käyttöalansa. Erisnimestä yleisnimeksi Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla …

Hölmö uuno, tavallinen tauno ja ääliö urpo Lue lisää »

Peitenimiä, komisario Palmu!

8.2.2022

Peitenimiä eli pseudonyymejä käytetään esimerkiksi henkilöyden tai tarkoituksen salaamiseksi. Mika Waltarin Komisario Palmu -dekkarissa fiktiiviset kadunnimet toimivat peiteniminä autenttisille Helsingin kaduille. Nimet naamioivat tarkoitteensa ja kutsuvat lukijaa ratkomaan arvoituksen. Fiktiiviset nimet naamioivat autenttiset kadut Kaunokirjallisuudessa yhdistyvät usein autenttinen ja fiktiivinen nimistö. Waltarin ensimmäisen Palmu-dekkarin, Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939), paikannimistö on suurimmalta osin autenttista. Poikkeuksena …

Peitenimiä, komisario Palmu! Lue lisää »

Kansan nimitietoja ja monipuolistunutta nimistöntutkimusta

29.1.2022

Mökkijärveni Lummenne-nimen taustalla on saamelainen vesistötermi luoppal. Usein on kuitenkin arveltu nimen tulevan lumme-sanasta ja kertovan järven runsaasta lummekasvillisuudesta. Monen muunkin Suomen paikannimen synnystä on käsityksiä, jotka eivät tieteellisesti arvioituina ole tosia. Moni meistä haluaa tietää, mistä esimerkiksi oman mökkijärven tai kotikylän nimi on peräisin. Paikannimien taustoista elää monia tarinoita, joiden myötä pohditaan samalla paikkojen …

Kansan nimitietoja ja monipuolistunutta nimistöntutkimusta Lue lisää »