Yleinen

Kaunokirjallisuuden murre lukijoiden silmin

14.2.2024

Murteilla on kaunokirjallista arvoa. Millaiselta kuulostaisivat vaikkapa Heli Laaksosen runot ilman lounaismurretta? Entä Väinö Linnan Tuntematon sotilas, jos hahmot puhuisivat yleiskieltä? Rakastamamme teokset eivät olisi samanlaisia ilman murretta, mutta se, miten murretta kirjallisuudessa käytetään, voi jakaa lukijoiden mielipiteitä. Fiktio on nimensä mukaisesti fiktiivistä: vaikka se pohjautuisi todellisuuteen, ei se kuvaa sitä suoraan. Siitä huolimatta moni …

Kaunokirjallisuuden murre lukijoiden silmin Lue lisää »

Sijamuotojen nimitykset uralistiikan historian peilinä

14.2.2024

Sijoilla, kuten muillakin kielen elementeillä, on nimityksensä, termi. Termit ja niiden kehitys heijastelevat kahta ilmiötä kielten tutkimuksen historiassa. Ensinäkin käytetyt termit antavat viitteitä siitä, minkälaista yleisöä, kotimaista vai kansainvälistä, kulloinkin puhutellaan. Toiseksi se, mitä nimityksiä sijoista käytetään, heijastaa tutkijan analyysia sijan merkityksestä. Sijan nimitykseksi valitaan sellainen latinankielinen termi, joka lähinnä vastaa sijan merkitystä. Sijatermit heijastavat …

Sijamuotojen nimitykset uralistiikan historian peilinä Lue lisää »

Uskallakin… – Kuka uhkaa ja kenen on syytä olla varuillaan?

16.6.2024

Suomen kielen käsky- eli imperatiivimuodon avulla muodostetaan tavallisesti ilmauksia, joiden avulla puhuja ohjailee kuulijaa. Joskus käskylauseeseen sisältyy epäsuorasti jokin uhka, jonka avulla tavoiteltu päämäärä pyritään saavuttamaan. Tällaisia ilmauksia käytettäessä se, kenestä uhka on lähtöisin ja keneen uhka kohdistuu, voi kuitenkin vaihdella. Uhan lähde ja uhan kohde vaihtelevat Ilmaus Uskallakin etuilla minua… esitettynä lauantaiyönä nakkikioskin jonossa …

Uskallakin… – Kuka uhkaa ja kenen on syytä olla varuillaan? Lue lisää »

Mitä kielivalinta kertoo?

14.2.2024

Kun olemme jokapäiväisessä elämässämme tekemisissä muiden ihmisten kanssa, käytämme kieltä – valitsemme jonkin kielen vuorovaikutustilanteeseen. Mutta millä perustein jokin kieli valitaan tai valikoituu vuorovaikutuksen kieleksi?   Vuorovaikutuksessa käytettävän kielen valintaan vaikuttavat esimerkiksi kieltenkäyttäjät ja tilanteet, jossa kieltä käytetään. Tutkimuksessani tarkastelen sitä, mitä ulkomaalaistaustaiset sanovat kielivalinnoista. Miksi he valitsevat englannin: mikä muissa kielenkäyttäjissä ja tilanteessa saa …

Mitä kielivalinta kertoo? Lue lisää »

Paikannimiin säilötty historia

28.11.2023

Useimmille kielenkäyttäjälle paikannimet ovat kulutustavaraa, jota käytetään jokapäiväisessä elämässä sen kummempia miettimättä. Joskus kulkija saattaa pysähtyä ihmettelemään jotain erikoisempaa paikannimeä, jonka huomaa kartalla tai tienviitassa. Historian- ja kielentutkijalle paikannimet ovat tutkimuskohde, josta riittää loputtomasti ammennettavaa. Nimet ovat paikan muisti Joskus on sanottu, että paikannimet ovat paikan muisti. Ne voivat säilöä tietoa paikan historiasta ja siellä …

Paikannimiin säilötty historia Lue lisää »