Yleinen

Persoonapronominit ja tunteet – kyselyaineiston pintaa raaputtamassa

2.2.2026

Yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit ovat kielenpiirre, jonka avulla kielenkäyttäjät kuvailevat, nimeävät ja erottelevat murteita. Tutkimuksessamme kävi selväksi, että pronominivariantteihin liittyy myös voimakkaita tunteita. Tutkimuksemme perustuu kyselyyn, jonka Yleisradio (Yle) toteutti Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen kanssa syksyllä 2022. Siinä suomalaisia pyydettiin kertomaan, miten heidän asuinpaikkakunnallaan sanotaan minä-pronomini. Olimme kiinnostuneita siitä, mitä persoonapronominivariantteja pohjoiskarjalaiset …

Persoonapronominit ja tunteet – kyselyaineiston pintaa raaputtamassa Lue lisää »

Ovatko jonnet päteviä murteiden muutoksen tutkijoita?

26.9.2025

Suomen murteiden muuttumista on tutkittu vuosikymmenet keräämällä ja tutkimalla puhekielen aineistoja. Tähän asti kuvaa muutoksesta on saatu vertaamalla eri ikäisten parissa ja eri aikoina kerättyjä aineistoja toisiinsa. Tutkimme vaihtoehtoisen, murteiden keruussa uuden kyselymenetelmän potentiaalia pyytämällä nuoria raportoimaan omasta kielenkäytöstään. Miten kävi? 1970-luvulta lähtien on tutkittu puhekielen muuttumista pääosin haastattelutallenteista. 2000-luvun alkupuolelle saakka Kotimaisten kielten keskus …

Ovatko jonnet päteviä murteiden muutoksen tutkijoita? Lue lisää »

Karjalan kielen tutkimus – turhaa vai tarpeellista?

26.9.2025

Itä-Suomen yliopistossa on voinut opiskella karjalan kieltä vuodesta 2009 lähtien. Opetuksen alettua aktivoituivat myös karjalan kielen tutkimus ja elvytys. Suuri yleisö kuitenkin tietää karjalan kielestä edelleen varsin vähän. Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen tutkimushankkeissa olemme haastatelleet sekä karjalaistaustaisia että muita suomalaisia ja selvittäneet muun muassa, millaisia käsityksiä karjalasta on olemassa. Mitä karjalan kielestä tiedetään, miten sitä …

Karjalan kielen tutkimus – turhaa vai tarpeellista? Lue lisää »

Mitä kielentutkija tekee fysiikan luokkahuoneessa?

12.6.2025

Fysiikan oppitunneilla käytetty kieli eroaa esimerkiksi historian tunnilla käytetystä kielestä. Eri oppiaineilla on muun muassa oma erityinen sanasto. Tätä erityistä tietylle oppiaineelle tyypillistä tapaa käyttää kieltä kutsutaan tiedonalan kieleksi. Kaikilla meillä on aika hyvä käsitys siitä, mitä koulussa ja oppitunneilla tapahtuu. Vai mitä? Näin ajattelin pitkään, sillä olihan itsekin pitkän koulupolun käynyt ja lähes vuosikymmenen …

Mitä kielentutkija tekee fysiikan luokkahuoneessa? Lue lisää »

Vapautetaan luova potentiaalimme

18.2.2025

Suomen kieliopin kuvaukset esittävät tunnetusti neljä tapaluokkaa eli modusta: indikatiivin, imperatiivin, konditionaalin ja potentiaalin. Vierain kaikille lienee potentiaali. Itsessäänkin marginaalisen potentiaalin kiinnostavimpia puolia ovat sen kaikista harvinaisimmat muodot ja niiden käyttö lauseissa kuten Helenius kertoo muninnan alkanevan jo maalikuussa, Nuorin tähän rumbaan tammikuussa joutuneva on juuri täyttänyt 8 kk ja Pennut tulevat syntynemään maaliskuun puolivälin …

Vapautetaan luova potentiaalimme Lue lisää »