Yleinen

Lupa käyttää essiiviä

13.6.2023

Selko- ja yleiskielisten tekstikorpusten vertailu oli lenkkeilyn ohella mieluisa korona-ajan harrastus. Näin ainakin kielentutkijalle, joka istui sohvaan painuneessa kuopassa ja huvitti itseään tutkimalla na– ja nä-päätteisiä essiivimuotoja. Tavoitteena oli selvittää, miksi essiiviä ei suositeltu käytettäväksi selkokielessä. Miten essiivisijan käyttöä voitiin edes välttää korona-aikana, jolloin oltiin enimmäkseen kotona ja käytiin vain välillä lenkillä ulkona? Selkokielen periaatteet …

Lupa käyttää essiiviä Lue lisää »

Miten selkouutisen valokuva mukautetaan kuvatekstillä?

7.6.2023

Selkouutisen kirjoittajalle on olemassa hyviä käytännön ohjeita ja tutkittua tietoa kielellisen ilmaisun mukauttamisesta selkokieliseksi. Ohjeita sovelletaan myös tekstin ulkoasuun ja kuvitukseen, mutta miten uutisen yhteydessä oleva journalistinen valokuva mukautetaan selkolukijalle? Lukijan katse kohdistuu ensimmäiseksi otsikkoon ja kuvaan, joten kuvateksti on keino, jolla osoitetaan kuvan yhteys uutisaiheeseen. Uutiskokonaisuuden selkomukauttamisella tavoitellaan versiota, joka on sisällöltään, sanastoltaan ja …

Miten selkouutisen valokuva mukautetaan kuvatekstillä? Lue lisää »

Luettavaa kaikille

27.4.2023

Suomen kulttuurirahasto käynnisti tammikuussa 2023 kaksivuotisen selkokirjahankkeen, jossa jokaiselle vuosiluokkia 7–9 opettavalle koululle lahjoitetaan satakunta selkokirjaa tai helppolukuista kirjaa. Hankkeen tarkoitus on innostaa lukemisen pariin myös niitä nuoria, jotka eivät syystä tai toisesta pysty lukemaan yleiskielisiä kirjoja. Selkokirjat – mitä ja kenelle? Selkokirjat ovat selkokielellä kirjoitettuja kirjoja, joiden kohderyhmänä ovat erilaisista lukemisvaikeuksista kärsivät lukijat. Tällaisia …

Luettavaa kaikille Lue lisää »

Väriverbeistä on moneksi

21.3.2023

Näköaistilla havaitun värin täsmällinen kuvaaminen kielellä on liki mahdotonta. Pystymme erottamaan toisistaan jopa miljoonia värien eri sävyjä, mutta kieliin vakiintuneet väri-ilmaukset ovat yleensä laskettavissa kymmenissä. Väriä kuvataan suomen kielessä niin sanotuilla perusvärinnimillä (keltainen), erilaisilla yhdyssanoilla (vaaleanpunainen) ja sanaliitoilla (syvä sininen) sekä esimerkiksi värinnimikantaisilla verbeillä (harmahtaa). Kiinnostuin värinnimikantaisista tilaverbeistä – kuten vihertää, oranssihtaa ja punoittaa – …

Väriverbeistä on moneksi Lue lisää »

Solmussa kieltojen kanssa

20.2.2023

Kielellisen negaation eli kiellon vuorovaikutukselliset mahdollisuudet ovat moninaiset: kiellolla voi vaikkapa kumota vastaanottajan oletettuja odotuksia tai nostaa esiin ja kiistää kuvitteellisia väitteitä. Joskus erilaisten kieltoilmaisujen kanssa voi kuitenkin mennä ajatus solmuun. ”Zero fucks not given”, toteaa Ylen Aikuiset-sarjan Oona ilmaistessaan, ettei aio stressata turhasta. Oonan ystävä Arttu huomauttaa, että ilmaisussa on itse asiassa kaksi negaatiota …

Solmussa kieltojen kanssa Lue lisää »