Yleinen

Hyödyke vai tavara – käännösprosessin tarkastelua

23.8.2021

Miten tiedekirjallisuutta suomennetaan? Kuka päättää, mikä ilmaus valitaan? Näihin kysymyksiin voi vastata, kun kääntää katseen kohti käännösprosessin aikaisia tapahtumia sen sijaan, että tarkastelisi pelkästään prosessin lopputulosta, valmista käännöstä. Oma, vieras vai alakohtainen? Miten ratkaistaan, mikä ilmaus valitaan suomennokseen? Onko parempi valita kansainvälinen, suomen kieleen mukautettu ilmaus kuin kotoperäinen? Valinnoissa ei ole kyse vain sanoista vaan …

Hyödyke vai tavara – käännösprosessin tarkastelua Lue lisää »

Imperatiivi valekäskynä

23.8.2021

Imperatiivi tunnetaan käskymuotona, jolla ohjaillaan puhuteltavan toimintaa (Tule tänne). Sen käyttöala on kuitenkin laajempi kuin yleensä ajatellaan: imperatiivilla myös rohkaistaan (Mene ihmeessä), annetaan lupia (Tule vaan) ja otetaan kantaa (Nuku siinä sitten kun kolme koiraa juoksee portaissa). Sillä voidaan myös arvostella toisten tekemisiä ja sanomisia. Repikää nyt se mun hame siinä! Kun äiti halusi varoittaa …

Imperatiivi valekäskynä Lue lisää »

Tiedesanasto kuuluu kaikille!

23.8.2021

Tiedesanaston kehittämisellä on normistonsa, josta ei saa poiketa tai voi saada vaikkapa kantelun Julkisen sanan neuvostoon. Etkö usko? No, seuraapa vuonna 2008 julkaistusta nisäkäsnimistöehdotuksesta syntynyttä kohua, jota on puitu vielä tänä vuonna mm. Helsingin Sanomissa. Ehdotukseen liittyvä kantelu sai sentään vapauttavan päätöksen vuonna 2015. Myös suomen kielen lautakunta voi ottaa tiukasti kantaa uusien sanojen kehittelyyn, …

Tiedesanasto kuuluu kaikille! Lue lisää »

Syömättä saunaan, juosten järveen

23.8.2021

Suomessa on suhteellisen paljon ei-finiittisiä verbimuotoja kuten syödä, syömässä ja syönyt. Ei-finiittisyys tarkoittaa sitä, että verbeillä ei ole systemaattista merkintää tapaluokalle, aikamuodolle ja persoonalle kuten esimerkiksi verbeissä syön, söisimme ja syökää. Ne ovat ikään kuin puoliverbejä, verbien erikoismuotoja, jotka käyttäytyvät vähän substantiivien kaltaisesti, esimerkiksi osaan reitin ja osaan saunoa. Kieliopeissa ei-infiniittiset muodot on tapana esittää …

Syömättä saunaan, juosten järveen Lue lisää »

Hyödylliset harhapolut

23.8.2021

Halusin tutkia väitöstutkimuksessani, miten murteentutkimus ja sen keskinen käsitteistö on ajan saatossa muuttunut. Kaikenlaiset rajaukset ”tutkimusalan keskeisistä teoksista”, joista asiaa voisin tarkastella, tuntuivat puutteellisilta ja perusteettomilta. Seisoessani liikennevaloissa talvella 2016 sen keksin: Sitaatiot! Jos tutkin väitöskirjojen lähdeluetteloita, saan niistä selvitettyä aineistoon perustuen, mihin tutkimuskirjallisuuteen tieteenalalla viitataan eniten, ja näin perustellusti rajattua itselleni aineiston. Epätoivoa ja …

Hyödylliset harhapolut Lue lisää »