Hyödyke vai tavara – käännösprosessin tarkastelua

Miten tiedekirjallisuutta suomennetaan? Kuka päättää, mikä ilmaus valitaan? Näihin kysymyksiin voi vastata, kun kääntää katseen kohti käännösprosessin aikaisia tapahtumia sen sijaan, että tarkastelisi pelkästään prosessin lopputulosta, valmista käännöstä.

Oma, vieras vai alakohtainen?

Miten ratkaistaan, mikä ilmaus valitaan suomennokseen? Onko parempi valita kansainvälinen, suomen kieleen mukautettu ilmaus kuin kotoperäinen? Valinnoissa ei ole kyse vain sanoista vaan laajemmin siitä, mitä kielestä ajatellaan.

Valinnat ovat ideologisia

Kielenkäyttäjinä meillä on käsityksiä siitä, miten hyvin yksittäiset ilmaukset sopivat käsillä olevaan tilanteeseen. Käsityksemme perustuvat siihen, millaisia ilmauksia olemme tottuneet kohtaamaan eri tilanteissa ja teksteissä, ja esimerkiksi siihen, millaisia termejä pidämme ammatti- tai erikoiskielisinä. Taustalla on jokin olemassa oleva tai kuviteltu normi – tuntuma siitä, mikä tietyntyyppisissä tilanteissa ja teksteissä on oikein, mikä ei.

Valintojamme ohjaavat kieltä koskevat abstraktit ideologiset käsitykset, kieli-ideologiat. Ne ovat luonteeltaan yhteisöllisiä, julkilausumattomia, usein ristiriitaisiakin käsityksiä hyvästä ja sopivasta kielenkäytöstä.

Kieli-ideologiat ja käännösprosessin valinnat

Kääntäjä joutuu pohtimaan valintojaan ja niitä ohjaavia ideologioita kahden kielen näkökulmasta. Tietokirjallisuuden suomentajan on otettava huomioon lukijat, alkuperäisteoksen merkitysvivahteet, tieteenalan kielen vakiintuneet käytänteet ja asiantuntijoiden tavat puhua oman alansa ilmiöistä. Yleensä kääntäjä pohtii valintojaan yhdessä kustannustoimittajan kanssa.

Kääntäjä ja kustannustoimittaja neuvottelevat termeistä

Omassa tutkimuksessamme tarkastelimme etnografisen tutkimuksen keinoin käsikirjoitukseen tehdyistä merkinnöistä koostuvaa keskustelua, jota kääntäjä ja kustannustoimittaja käyvät tieteellisen teoksen käännösprosessin aikana. Tutkimme sitä, miten kääntäjä ja kustannustoimittaja suhtautuvat ”vieraisiin” aineksiin (esim. redusoitua ja transnationaalinen). Lisäksi katsoimme sitä, miten kääntäjä ja kustannustoimittaja neuvottelivat käännettävän teoksen tieteenalan diskurssille ominaisista ilmauksista (käsitteiden hyödyke ja tavara työnjako marxilaisessa talousteoriassa) sekä värittyneistä tai historiallisesti latautuneista ilmauksista (sandinistisissi ja luokkarintama).

Tutkimus paljasti, että käsitykset kielestä riippuvat muun muassa siitä, miten jokin ilmaus liittyy tieteenalan perinteeseen tai nähdäänkö siinä historiasta kumpuavia ”epäsopivia” lisämerkityksiä. Käännösprosessissa on samanaikaisesti läsnä useita, jopa keskenään kilpailevia ideologioita, jotka ovat kytköksissä moninaisiin normeihin ja arvojärjestelmiin.


Anne Mäntynen ja Jyrki Kalliokoski

Anne Mäntynen on tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa ja kiinnostunut kieli-ideologioista ja teksteistä.

Jyrki Kalliokoski on suomen kielen professori Helsingin yliopistossa. Hänen kiinnostuksensa aiheita ovat tekstit, monikielisyys ja kieli-ideologiat.


Lue lisää kääntäjän ja kustannustoimittajan käymästä käsitteitä koskevasta keskustelusta Virittäjästä 4/18.  Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.

Tulosta

Jätä kommentti

avatar