verkkovirittaja

Sujuvaa vuorovaikutusta monikielisellä työpaikalla?

23.8.2021

Työelämä globalisoituu. Yhä harvemmalla työpaikalla työkieli – on se sitten suomi tai englanti – on kaikkien työntekijöiden vahvin kieli. Yllättävän vähän puhutaan siitä, miten tämä vaikuttaa työn laatuun tai työssä viihtymiseen. Millaisia olisivat monikielisen työpaikan ihanteelliset toimintatavat? Kielitaidon merkitys työvuorovaikutuksessa Muulla kuin omalla äidinkielellä työskentely on monella tavalla haastavaa. Vuorovaikutus voi olla hitaampaa ja vähemmän …

Sujuvaa vuorovaikutusta monikielisellä työpaikalla? Lue lisää »

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain punaista

23.8.2021

Milloin olet viimeksi ollut tekemisissä vieraan kielen kanssa? Luultavasti tänään. Olet ehkä puhunut, kirjoittanut tai lukenut vierasta kieltä tai kuullut sitä puhuttavan vaikkapa televisiosta. Erilaiset kielikontaktit ovat luonnollinen osa jokapäiväistä arkeamme. Kielikontaktit eivät ole uusi tai moderni ilmiö eivätkä rajoitu pelkästään puhuttuun kieleen. Esimerkiksi 1500-luvun Suomi oli osin monikielinen ja suomen kirjakielen isänäkin tunnettu Mikael …

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain punaista Lue lisää »

Kurkistus 1500-luvun käsikirjoitusten kummallisiin merkkeihin

23.8.2021

Viivoja, koukeroita, ristejä, apiloita ja käsiä – vanhimpien suomenkielisten käsikirjoitusten lukeminen on sukellus kirjoitusmerkkien maailmaan. Monet merkintätavat juontuvat keskiajan latinan kautta antiikista. Vaikutteita saatiin niin toisista käsikirjoituksista kuin painotuotteistakin. Kun ensimmäisiä suomenkielisiä tekstejä kirjoitettiin, omaksuttiin kirjoitusmerkit ja niiden ohella joukko lyhentämiskäytänteitä ja merkintätapoja latinalaista kirjoitustapaa käyttäviltä eurooppalaisilta. Vanhimmat säilyneet, 1500-luvun puolivälin tienoille ajoitetut suomenkieliset tekstit …

Kurkistus 1500-luvun käsikirjoitusten kummallisiin merkkeihin Lue lisää »

Maaksi pitää sinun jälleen tuleman

23.8.2021

Koska suomessa ja virossa ei ollut vakiintunutta futuuriaikamuotoa, vanhimmat raamatunkääntäjät esittelivät teksteissään kokeellisia ratkaisuja, joissa otettiin mallia germaanisista naapurikielistä. Kielet eroavat toisistaan siinä, millaista tietoa lauseessa merkitään näkyviin kieliopillisin aineksin ja mikä jää puhetilanteessa tapahtuvan päättelyn varaan. Tulevaisuuteen viittaaminen on tästä hyvä esimerkki: itämerensuomalaisissa kielissä futuuria merkitään vain tosi tarpeen tullen, kun taas esimerkiksi englannissa …

Maaksi pitää sinun jälleen tuleman Lue lisää »

Sanaston käyttö yhdistää pikkulapsen ja Donald Trumpin

23.8.2021

Kehittyvään kielitaitoon kuuluu, että sanasto karttuu ja monipuolistuu vähitellen kielellisen kokemuksen lisääntyessä. Pienen lapsen sanavaranto on suhteellisen niukka, mutta yksittäisten sanojen viittausala laveampi kuin aikuisten kielessä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi äiti voi viitataäidin lisäksi isään ja hoitotätiin ja pallo puolestaan kaikkien pyöreiden esineiden lisäksi myös niihin liittyvään toimintaan, kuten heittämiseen. Suomessa on viime aikoina oltu …

Sanaston käyttö yhdistää pikkulapsen ja Donald Trumpin Lue lisää »