Tunnekausatiivit ovat verbejä, joilla ilmaistaan monenlaista mielentilaa: Suomi 24-kanavalla keskustelijoita nälättää, hikoiluttaa, masentaa, ärsyttää, harmittaa tai pännii. Internet-keskustelu tarjoaa monipuolisen aineiston tällaisten tunnetta tai tuntemusta kuvaavien ilmaisujen tutkimukselle.
Syysmasennuksessa, nälättää ja laiskottaa. Kesä nyt olikin lämmin ja yrittäjää hikoilutti. Tää asunto masentaa todella. Minuakin aikaisemmin ärsyttivät tuollaiset kyselemiset. Arvatkaa vaan kuinka harmitti herätä! Mikä sinua pännii?
Itse olen kiinnostunut tunnekausatiivilauseen rakenteesta. Kuten esimerkeistä voi huomata, tunnekausatiiviverbi voi esiintyä yksin tai sen seurana voi olla yksi tai kaksi muuta lauseenjäsentä eli argumenttia: partitiivisijainen kokija (esim. minuakin) ja tunteen tai tunnetilan aiheuttaja (esim. tuollaiset kyselemiset). Tunnetilan aiheuttajana voi toimia joko yksittäinen sana (minuakin) tai lausemainen rakenne (Mua jännittää kertoa tämä sulle).
Tunnekausatiivilauseen rakenteeseen liittyy useita avoimia kysymyksiä, kuten esimerkiksi se, onko tunnekausatiivilauseella subjektia ja mikä on eri lauseenjäsenten asema rakenteessa. Tunnekausatiivilauseen sanajärjestys voi vaihdella melko vapaasti, eikä sanajärjestys siksi anna selkeää vihjettä lauseen perusrakenteesta.
Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että aiheuttajalla on useita subjekteille tyypillisiä ominaisuuksia. Tällaisina voi pitää sitä, että aiheuttaja on nominatiivissa ja kongruoi verbin kanssa, kuten lauseessa Sinä harmitat minua. Tätä tulkintaa kuitenkin horjuttaa se, että partitiivisijainen kokija esiintyy tutkimassani Suomi24-aineistossa jonkin verran useammin ennen verbiä kuin nominatiivisijainen aiheuttaja – siis subjektin tyypillisellä paikalla (yrittäjää hikoilutti).
Tunnekausatiivilauseen yhteydessä kannattaa unohtaa hetkeksi tiukat subjektin ja objektin määritelmät. Internet-keskusteluaineistojen ja kieliopillisten testien perusteella näyttää nimittäin siltä, että tunnekausatiiveilla ei ole vain yksi vaan kaksi rakennetta.
Jos aiheuttaja on nominilauseke, asettuu se lauseen rakenteen analyysissä tyypillisesti subjektin asemaan. Kokija puolestaan asettuu tällöin objektin asemaan. Jos aiheuttaja on kuitenkin lausemainen (Mua jännittää kertoa tämä sulle), kokija voi saada tiettyjä subjektimaisia piirteitä.
Kahden rakenteen olemassaolo selittää, miksi tunnekausatiivilause pakenee täsmällistä analyysiä. Tunnekausatiivilauseen yhteydessä onkin hyödyllistä puhua verbiin liittyvistä lauseenjäsenistä, jotka voivat asettua eri tilanteissa erilaisiin asemiin suhteessa tunnekausatiiviverbiin.
Saara Huhmarniemi
Kirjoittaja on kognitiotieteen post doc -tutkija Helsingin yliopistossa.
Lue lisää tunnekausatiivilauseista Virittäjästä 3/2019 ja 4/2019.
