Kuinka piirtäisit suomen kielen?

Voiko kielen piirtää? Jos piirtäisit suomen kielen, miltä se näyttäisi? Millaisista elementeistä ja kuvista piirustus koostuisi? Millaisia värejä käyttäisit? Keitä piirustuksessa kuvattaisiin? Vai voiko mitään niin abstraktia kuin kieli ylipäätään piirtää?

Edellä esittämäni kaltaisia kysymyksiä pohdin väitöstutkimuksessani, jossa tutkin koululaisten ja luokanopettajaopiskelijoiden piirustuksia suomen kielestä. Tutkimuksessani olen kiinnostunut siitä, millaisia asioita kielestä voidaan tavoittaa, kun sitä kuvataan visuaalisesti.

Tutkimukseni piirustuksissa osallistujat kuvaavat asioita, joihin kieli heidän kokemuksensa mukaan liittyy, paikkoja, joissa kieltä käytetään, ihmisiä, jotka puhuvat kieltä sekä niitä ominaisuuksia, joita kielellä ajatellaan olevan. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomen lippu, koulu ja aapinen, Suomen kartta, sauna ja luonto sekä suomalaiset, jotka puhuvat suomea, ja ulkomaalaiset, jotka eivät piirustuksissa juuri osaa suomea.

Piirustusten perusteella suomen kieltä pidetään kauniina, helpon kuuloisena, maailman vaikeimpana kielenä ja harvinaisena. Moninaiset kuvaukset kertovat siitä, että kieli läpäisee elämän. Toisaalta monet kuvaukset ovat hyvin toistensa kaltaisia.

Mitä erilaiset kielen kuvaukset kertovat?

Piirustukset suomen kielestä ovat kielen representaatioita eli esitystapoja, jotka rakentavat vaikutusvaltaisia kuvauksia siitä tiedosta ja niistä asioita, joita suomen kieleen liitetään. Piirtämisessä juuri valintojen tekeminen on merkityksellistä, sillä sisäistämämme arvot ja asenteet vaikuttavat valintoihimme. Niiden taustalla ovat sosiaalinen, kulttuurinen ja psykologinen historiamme.

Tutkimukseni osallistujilla on paljon yhteisiä tapoja kuvata suomen kieltä. Niissä toistuvat kansallinen symboliikka, kuten lippu ja kartta, mikä kansalliskielen yhteydessä on odotuksenmukaista. Toisaalta kuvaukset tuovat esiin kielen ja kansallisvaltion luonnolliseksi muotoutuneen yhteyden: suomen kieli näyttäytyy erottamattomana osana Suomea ja suomalaisuutta.

Kielen kuvaukset koulussa

Tutkimuksessani olen keskittynyt nimenomaan kouluun, jossa omaksutaan yhteiskunnan arvot ja rakenteet. Myös monet kieleen liittyvät arvot ja arvostukset kierrättyvät koulussa. Kieli kietoutuu lähes kaikkeen toimintaamme, ja se, kuinka eri kieliä ja kielen puhujia kuvataan koulussa ja opetuksessa, vaikuttaa suuresti yhteiskunnan rakenteisiin ja valtasuhteisiin.

Kun keskustellaan koulusta ja opetuksesta, puhutaan paljon monikielisyydestä ja vieraskielisistä oppilaista. Näissä keskusteluissa suomen kieli näyttäytyy pääasiassa oppimisen kohteena. Suomen kieleen opetuksen ja yhteiskunnan valtakielenä kietoutuu kuitenkin valtavasti valtaa, minkä vuoksi kuvaukset valtakielestä ja sen puhujista ovat erityisenä kiinnostuksen kohteenani.

Historiallisesti suomalainen koulu on ollut hyvin yksikielinen ja suomen kielellä on ollut tärkeä tehtävä ylläpitää kansallista yhtenäisyyttä. Koulut muuttuvat kuitenkin jatkuvasti entistä monikielisemmiksi ja -kulttuurisemmiksi. Vaikka opetuksessa pyritäänkin kielitietoisuuden lisäämiseen, opetuksen pääkieli suomi vaikuttaa edelleen vahvasti kansalliselta.


Heidi Niemelä

Kirjoittaja on suomen kielen väitöskirjatutkija ja suomen kielen ja kirjallisuuden yliopisto-opettaja luokanopettajakoulutuksessa Oulun yliopistossa. Hän on kiinnostunut työssään kieli-ideologioista, kielitietoisuudesta ja monikielisyydestä. Myös visuaalisten metodien tarjoamat mahdollisuudet kielikasvatuksessa ja kielentutkimuksessa ovat lähellä hänen sydäntään.


Lue lisää piirustusmetodin käytöstä kieli-ideologioiden tutkimuksessa Virittäjästä 3/20.  Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.

Tulosta

Jätä kommentti

avatar