Maailma merkityksellistyy kielessä. Usein tämä tapahtuu huomaamatta. Muutostilanteissa erilaiset kuvaustavat ja niiden kantamat merkitykset voivat kuitenkin nousta esiin. Kielentutkijalle nykyorganisaatiot jatkuvine muutoksineen tarjoavat paljon kiinnostavaa tarkasteltavaa.
Tutkimukseni suunnittelukokousten erikoissanastosta voi katsoa käynnistyneen eräänä alkusyksyn päivänä, jolloin vein kaksi kameraa suomalaisen kaupunkiorganisaation projektikokoukseen. Tutkimushanke, jossa työskentelin, tarkasteli kirjoitettujen tekstien ja kasvokkaisten vuorovaikutustilanteiden muodostamia verkostoja työpaikkaorganisaatioissa.
Aineistoksemme valikoituneessa kaupungissa huomio kohdistui asiakaspalveluita koskevan muutoksen suunnitteluun. Työryhmässä tehty suunnittelu tapahtui toisiaan seuraavien kokousten ja niihin liittyvien muistioiden, selvitysten ja raporttien avulla.
Pian aineistossa esiintyvä sanasto kiinnitti tutkimusryhmämme huomion ja nousi puheenaiheeksi. Kansainvälisiä konferenssiesitelmiä valmistellessamme pohdintaa aiheutti paitsi esityksen sisältö myös se, miten kääntää tutkimiemme henkilöiden puheessa esiintyvä sana kokonaisarkkitehtuuri. (Se on ’total architecture’.)
Virittäjässä julkaistussa artikkelissani totean, ettei organisaatiomuutoksia ole kielentutkimuksen näkökulmasta juuri tarkasteltu – siitä huolimatta, että nämä muutokset ovat läpeensä kielellisiä ja vielä hyvin yleisiä nykytyöelämässä. Omillakin työpaikoillani on eletty siirtymäkausia ja uudistettu tiuhaan toimintaa ja rakenteita. Laitosten, tiedekuntien, yliopistojen ja muiden korkeakoulujen yhdistyessä on ollut kiehtovaa tarkastella samaisia ilmiöitä ja niihin liittyvää sanastoa tutkimusaineistosta.
Vaan mitähän kielentutkijana voisin kertoa työpaikkojen strategioista ja prosesseista? Ehken paljoakaan. Kielentutkijana tiedän kuitenkin kokouskeskusteluista, vuorovaikutustehtävistä ja osallistujarooleista. Organisaatiot muutoksineen pitävät sisällään näitä kaikkia. Kieli ei heijastakaan todellisuutta sellaisenaan, vaan valitut sanat ja kuvaukset luovat kohteensa ja antavat kehykset erilaisille tavoille tarkastella ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Kielentutkimuksen termit ovat yksi – ja joillekin ehkä uusi – tapa jäsentää organisaatioiden toimintaa ja nykytyöelämän kehityskulkuja.
Riikka Nissi
Riikka Nissi toimii suomen kielen ja työelämäviestinnän yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa työskenneltyään ennen Jyväskylän ja Vaasan yliopistoissa. Kirjoituksessa esitelty tutkimus liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen “Tekstien ja kasvokkaisten vuorovaikutustilanteiden verkostot organisaatioiden käytänteinä”, joka toteutettiin Vaasan yliopistossa vuosina 2011–2015. Nykyisin Nissi tutkii organisaatioiden henkilöstökoulutuksia, konsultointityötä ja uusia asiantuntija- ja viestintäprofessioita.
Lue lisää palvelurakennemuutoksen diskursseista ja erikoissanaston käytöstä kaupunkirakennemuutoksen suunnittelukokouksissa Virittäjästä 1/18. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
