Yleinen

Virittäjä-lehden artikkelit peilaavat suomalaista eläinsuhdetta eri vuosikymmeninä

5.4.2022

Eläimet ovat olleet suomalaisen kielentutkimuksen aiheina pääosin epäsuorasti, esimerkiksi nimistössä tai osana tarustoa. Nykyään kielentutkimuksen kohteeksi on kuitenkin enenevissä määrin nostettu ihmisen ja muiden eläinten välistä suhdetta ja eri eläinlajien omaa viestintää. Eläinsuhteen muutos näkyy myös Virittäjä-lehden artikkeleissa 1860-luvulta nykypäivään. Kielentutkimuksen aiheistossa eläimet ovat jääneet vähäiselle huomiolle, ja nimenomaan kielen onkin perinteisesti katsottu olevan asia, …

Virittäjä-lehden artikkelit peilaavat suomalaista eläinsuhdetta eri vuosikymmeninä Lue lisää »

Maailma muuttuu, Virittäjä virittää

16.3.2022

Virittäjä perustettiin aikanaan foorumiksi, jotta voitaisiin julkaista suomenkielistä tutkimusta suomen kieleen ja (kansan)kulttuuriin liittyvistä aiheista. Kuluneiden 125 vuoden aikana moni asia sekä Virittäjän julkaisualassa että tiedejulkaisemisessa yleensäkin on muuttunut. Vanhojen Virittäjien tarkastelu avaa kiinnostavan ikkunan näihin muutoksiin. Tutkimusalan, tutkimuskulttuurin ja käytöstapojen muutoksia Arkistojen kaivelun tuloksena syntyy kuva siitä, miten Virittäjän edustama tiede on kehittynyt. Ensinnäkin …

Maailma muuttuu, Virittäjä virittää Lue lisää »

Suomi on lainasanatutkimuksen suurvalta

1.3.2022

Uralilaisista kielistä ei ole säilynyt kovinkaan vanhoja kirjallisia lähteitä, toisin kuin monista indoeurooppalaisista kielistä, joista ne ovat saaneet sanoja. Siksi uralilaisten kielten historiaa on tutkittu juuri lainasanojen valossa jo toistasataa vuotta. Tämän ansiosta lainansanatutkimus on Suomessa kehittynyt metodisesti pidemmälle kuin ehkä missään muualla maailmassa. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut suoraviivaista. Lainasanatutkimuksen klassinen aika Virittäjän perustamisen …

Suomi on lainasanatutkimuksen suurvalta Lue lisää »

Peitenimiä, komisario Palmu!

8.2.2022

Peitenimiä eli pseudonyymejä käytetään esimerkiksi henkilöyden tai tarkoituksen salaamiseksi. Mika Waltarin Komisario Palmu -dekkarissa fiktiiviset kadunnimet toimivat peiteniminä autenttisille Helsingin kaduille. Nimet naamioivat tarkoitteensa ja kutsuvat lukijaa ratkomaan arvoituksen. Fiktiiviset nimet naamioivat autenttiset kadut Kaunokirjallisuudessa yhdistyvät usein autenttinen ja fiktiivinen nimistö. Waltarin ensimmäisen Palmu-dekkarin, Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939), paikannimistö on suurimmalta osin autenttista. Poikkeuksena …

Peitenimiä, komisario Palmu! Lue lisää »

Kansan nimitietoja ja monipuolistunutta nimistöntutkimusta

29.1.2022

Mökkijärveni Lummenne-nimen taustalla on saamelainen vesistötermi luoppal. Usein on kuitenkin arveltu nimen tulevan lumme-sanasta ja kertovan järven runsaasta lummekasvillisuudesta. Monen muunkin Suomen paikannimen synnystä on käsityksiä, jotka eivät tieteellisesti arvioituina ole tosia. Moni meistä haluaa tietää, mistä esimerkiksi oman mökkijärven tai kotikylän nimi on peräisin. Paikannimien taustoista elää monia tarinoita, joiden myötä pohditaan samalla paikkojen …

Kansan nimitietoja ja monipuolistunutta nimistöntutkimusta Lue lisää »