Suomen kielen kieliopeissa passiiviksi on kutsuttu verbin passiivimuodon sisältäviä tekijää häivyttäviä rakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi Rappukäytävässä tapeltiin yöllä ja Ollaanpas nyt hiljaa. Häivytyksen syynä on useimmiten se, ettei tiedetä tai haluta kertoa, kenestä on kysymys. Tai pyritään välttämään suoraa viittausta puhuteltavaan, kuten tapahtuu silloin, kun lääkäri kysyy potilaalta Kuinkas täällä voidaan eikä Kuinka voitte. Etualaistava …
Tavallinen suomenkielinen kysymys Ehditkö käymään tänä iltana? saattaa olla haasteellinen suomen kielen oppijoille. Ehtiä edustaa verbityyppiä, joka ilmaisee jonkin toiminnan mahdollisuutta suhteessa jonkin resurssin riittävyyteen. Tällaiset verbit ilmaisevat esimerkiksi kykenemistä, osaamista, jaksamista ja ehtimistä (ks. ISK § 1567). Sisäinen tai ulkoinen ehto Riittävyyden verbeissä kyky tai pakko voi olla toimijan sisäistä (Jaksaisinkohan vielä siivota tänään?) …
Miten tiedekirjallisuutta suomennetaan? Kuka päättää, mikä ilmaus valitaan? Näihin kysymyksiin voi vastata, kun kääntää katseen kohti käännösprosessin aikaisia tapahtumia sen sijaan, että tarkastelisi pelkästään prosessin lopputulosta, valmista käännöstä. Oma, vieras vai alakohtainen? Miten ratkaistaan, mikä ilmaus valitaan suomennokseen? Onko parempi valita kansainvälinen, suomen kieleen mukautettu ilmaus kuin kotoperäinen? Valinnoissa ei ole kyse vain sanoista vaan …
Hyödyke vai tavara – käännösprosessin tarkastelua Lue lisää »
Imperatiivi tunnetaan käskymuotona, jolla ohjaillaan puhuteltavan toimintaa (Tule tänne). Sen käyttöala on kuitenkin laajempi kuin yleensä ajatellaan: imperatiivilla myös rohkaistaan (Mene ihmeessä), annetaan lupia (Tule vaan) ja otetaan kantaa (Nuku siinä sitten kun kolme koiraa juoksee portaissa). Sillä voidaan myös arvostella toisten tekemisiä ja sanomisia. Repikää nyt se mun hame siinä! Kun äiti halusi varoittaa …
Tiedesanaston kehittämisellä on normistonsa, josta ei saa poiketa tai voi saada vaikkapa kantelun Julkisen sanan neuvostoon. Etkö usko? No, seuraapa vuonna 2008 julkaistusta nisäkäsnimistöehdotuksesta syntynyttä kohua, jota on puitu vielä tänä vuonna mm. Helsingin Sanomissa. Ehdotukseen liittyvä kantelu sai sentään vapauttavan päätöksen vuonna 2015. Myös suomen kielen lautakunta voi ottaa tiukasti kantaa uusien sanojen kehittelyyn, …