Tavallinen suomenkielinen kysymys Ehditkö käymään tänä iltana? saattaa olla haasteellinen suomen kielen oppijoille. Ehtiä edustaa verbityyppiä, joka ilmaisee jonkin toiminnan mahdollisuutta suhteessa jonkin resurssin riittävyyteen. Tällaiset verbit ilmaisevat esimerkiksi kykenemistä, osaamista, jaksamista ja ehtimistä (ks. ISK § 1567).
Sisäinen tai ulkoinen ehto
Riittävyyden verbeissä kyky tai pakko voi olla toimijan sisäistä (Jaksaisinkohan vielä siivota tänään?) tai aiheutua ulkoisista oloista (Pääsemme syömään viimeisinä.). Osaan verbeistä liittyy jokin normi: rohkenemiseen tai malttamiseen sisältyy yhteisöllinen sopivaisuus, kehtaamiseen säädyllisyys ja viitsimiseen ahkeruus.
Eri kielissä eri keinot
Jo aiempi tutkimus on osoittanut, että englanninkielisillä suomen oppijoilla on vaikeuksia omaksua suomen riittävyyden verbien välisiä merkityseroja, koska niillä ei ole suoria vastineita englannin kielessä. Sama koskee monia muitakin kieliä, joskin norjasta löytyy esimerkiksi viitsiä-verbiä vastaava ’gidde’.
Haasteena samankaltainen merkitys
Riittävyyden verbit ovat merkitykseltään ja käyttöalaltaan rajatumpia kuin suomen kielen yleisimmät mahdollisuuden verbit osata ja voida. Esimerkiksi lähimerkityksiset verbit ehtiä, keritä/keretä, ennättää ja joutaa kuvaavat tapaa, jolla jostakin suoriudutaan aikaehtojen puitteissa, esimerkiksi Joudatko käymään kaupassa? En ehdi / kerkiä /ennätä. Ne eivät eroa toisistaan merkityksensä osalta vaan ainoastaan tyylillisesti. Tällaisten pienten erojen omaksuminen on suomen kielen oppijoille haasteellista. Tämä kävi ilmi omassa tutkimuksessani, jossa tarkastelin norjansuomalaisia nuoria.
Riittävyyden verbien piirteitä
Monet riittävyyden verbit esiintyvät ilman subjektia. Ne ovat myös usein kieltohakuisia. Tällöin verbi täsmentää kiellon tai kieltäytymisen syytä – esimerkiksi sitä, ettei jaksa tai pysty tekemään jotakin: Viitsiskö sitä nousta jo ylös? Ei taida jaksaa vielä.
Riittävyyden verbit esiintyvät myös kysymyksissä, joihin ei odoteta vastausta: Kehtaisko sitä soittaa Penalle näin myöhään? Näillä verbeillä ilmaistaan myös epäröintiä, selitetään omaa toimintaa tai pyydetään anteeksi jotakin, mitä ei ole tehnyt tai ei halua tehdä. Ne ovat käyttökelpoisia myös silloin, kun halutaan väistää velvollisuuksia ja suojella toimijan kasvoja: En uskalla /henno/ ilkeä kertoa, mitä tein eilen (ks. ISK § 1568).
Riittävyyden verbien merkityserojen hallitseminen kertoo kielenoppijan kielitaidosta. Ei ole ihan samantekevää, minkä verbin valitsee. Puhujan on esimerkiksi tiedettävä, millaisissa tapauksissa ehditään, jaksetaan ja kehdataan.
Kristiina Lieri
Kirjoittaja on Turun yliopiston pohjoismaiden kielten laitoksen tohtorikoulutettava, joka tutkii norjan ja suomen kielen konstruktioita kahden kissan seurassa.
Lue lisää puheessa esiintyvistä riittävyyden verbeistä norjansuomalaisilla nuorilla Virittäjästä 1/19. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
