Kieli kuvataan usein erilaisista palasista, kuten äänteistä ja sanoista, muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Vaikka jokaisella palasella on oma merkityksensä ja tehtävänsä kielen järjestelmässä, joskus eri palasten muodostama kokonaisuus on osiaan suurempi. Hyvä esimerkki tästä on otsikon uskallakin lukea.
Pintapuolisesti tarkasteltuna uskallakin lukea on myönteinen ilmaus siinä missä otsikon alkuosa luepas tämä teksti. Otsikon loppuosa voi kuitenkin pistää pohtimaan, kannattaako tekstiä sittenkään lukea. Miksi uskallakin lukea voi saada lukijan tällä tavoin empimään?
Vakiintunut uhkaa ja ei-toivottavuutta ilmaiseva rakenne
Vaikka sanatarkasti uskallakin lukea on myönteinen lause, voi sen katsoa vastaavan tehtävältään kieltolausetta. Uskallakin-rakenteella onkin kielessä oma uhkaa ja ei-toivottavaa toimintaa kuvaava erityistehtävänsä.
Jotta myönteistä lausetta voi ja uskaltaa käyttää tällä tavoin kielteisyyden ilmaisuun, täytyy ilmaisutavan olla vakiintunut kieleen. Tämä on tärkeää etenkin kirjoitetussa ympäristössä, jossa ilmeet, eleet ja äänenpainot eivät ole tulkinnan apuna.
Väärinymmärrysten välttämiseksi kielenkäyttäjän onkin yksittäisten kielen osien lisäksi hallittava joukko rakenteita, joiden merkitys on jotain muuta kuin mitä yksittäisten osien merkitysten perusteella voisi päätellä.
Juuri uskallakin on hyvä esimerkki tällaisesta rakenteesta: myönteisen imperatiivimuotoisen uskaltaa-verbin ja myönteisissä lauseissa esiintyvän kin-partikkelin erilliset merkitykset eivät suoraan selitä sitä, miksi niiden muodostaman kokonaisuuden merkitys on useimmiten kielteinen.
Yhdessä enemmän
Kielen jokaisella palasella on kokonaisuudessa oma tehtävänsä. Kuten palapelissäkin yksittäisen palasen puuttuminen ei aina estä hahmottamasta kokonaisuutta. Joskus yhteen palaan kuitenkin sisältyy informaatiota, joka viimeistelee kokonaisuuden tai selkeyttää jonkin kokonaisuuteen kuuluvan yksityiskohdan.
Palapelin palan tavoin esimerkiksi kin-partikkeli voi tuoda kielelliseen ilmaukseen uuden sävyn tai jopa kääntää yhdessä uskaltaa-verbin kanssa ilmauksen käskystä kielloksi, vaikka kontekstista irrallaan sen erillistä merkitystä on vaikea hahmottaa.
Näin ollen kielessä 1 + 1 ei välttämättä olekaan kaksi, vaan se voi olla myös jotain enemmän.
Uskalla(kin) olla tästä eri mieltä!
Eveliina Mäntylä
Kirjoittaja on Oulun yliopistossa työskentelevä suomen kielen väitöskirjatutkija, jota kiinnostavat verbien ja liitepartikkelien muodostamat rakenteet ja niiden merkitykset.
Lue lisää uskallakin-tyyppisistä uhkausrakenteista Virittäjästä 4/20. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
