Hyperlinkki on kätevä viittauskeino verkossa: sillä on helppo liittää oma teksti muihin aiheesta tai aiheen vierestä käytyihin keskusteluihin. Linkkaushuumassa on kuitenkin hyvä pitää mielessä myös lukija.
Linkin monet tehtävät
Hyperlinkki – lyhemmin siis linkki – on tavanomainen piirre esimerkiksi blogissa. Linkillä voi tarjota lisätietoa, joka ei yhteen blogitekstiin mahtuisi. Sen avulla voi kytkeä tekstin ajankohtaiseen puheenaiheeseen, jota tekstissä kommentoidaan. Linkki voi toimia myös eräänlaisena lähdeviitteenä.
Mikä kätevintä: linkin avulla lukija pääsee saman tien käsiksi kohdetekstiin eli tekstiin tai sivustoon, johon sillä viitataan.
Linkittämisen tarkoitus selväksi
Onnistuneen lukukokemuksen kannalta lukijan on tärkeä pystyä tulkitsemaan, millä tavalla kohdeteksti liittyy käsillä olevaan blogitekstiin ja onko se oleellinen esimerkiksi tekstissä käsitellyn aiheen ymmärtämiseksi.
Lukijan opastamiseen on monia keinoja. Kohdetekstin voi vaikkapa esitellä pääpiirteittäin linkin yhteydessä:
Taas ovat kevyttuotteet olleet otsikoissa ja lööpeissä näkynyt että olisi löydetty jotakin uutta tietoa – –.[1]
Tekstiä, johon linkki on upotettu (esim. edellä lööpeissä), voi kutsua ankkuritekstiksi. Se toimii eräänlaisena otsikkona kohdetekstille. Oletus on, että kohdeteksti liittyy tavalla tai toisella ankkuritekstin ilmaukseen.
Epämääräisyys voi kostautua
Koska linkin klikkaaminen johtaa suoraan kohdetekstiin, voi sanallisen viittaamisen jättää linkin yhteydessä suurpiirteiseksi. Toisinaan kohdetekstin sisältö saattaa jäädä linkittämisen yhteydessä turhankin epämääräiseksi:
Laihdutus kannattaa tehdä jotenkin näin – –.
Mitä jotenkin näin kertoo kohdetekstistä? Entä siitä, miten laihdutus kirjoittajan mukaan kannattaisi tehdä? Lukijan on lähes pakko avata linkki, jotta asia selviäisi.
Mikäli kohdetekstin sisältö tai linkittämisen tarkoitus ylipäänsä jää epäselväksi, ei linkkiä välttämättä edes avata. Nykyisin moni selaa verkkoa mobiililaitteella, eikä palaaminen kohdetekstistä alkuperäiseen ole aina ongelmatonta – jos alkuperäistä tekstiä edes enää muistaa.
Linkkien kätevyydestä huolimatta niiden käytössä kannattaakin pyrkiä selkeyteen ja lukijaystävällisyyteen.
[1] Esimerkit on poimittu Pöperöproffa-blogista: http://patrikborg.blogspot.com/.
Elina Vitikka
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja kiinnostunut asiantuntijuuden rakentamisen keinoista tiedonkerronnassa, niin sosiaalisen kuin perinteisemmänkin median teksteissä.
Lue lisää hyperlinkkien funktioista ja niiden luomista kirjoittajan ja lukijan positioista terveysaiheisissa blogiteksteissä Virittäjästä 2/2018.
