Kevään 2015 eduskuntavaaliohjelmien maahanmuuttopuheesta voi erottaa neljä näkökulmaa. Talous-, ihmisoikeus-, turvallisuus- ja nationalistiset näkökulmat ovat esillä eri puolueilla eri tavoin, mutta yhteistä on se, että maahanmuutto kehystetään talouskysymykseksi. Puhetavan suosiota ei selitä pelkästään se, että eduskunta päättää valtion budjetista. Talous hallitsee muutenkin yhteiskunnallista keskustelua.
Vaaliohjelmissa maahanmuutto on resurssi, jota Suomi voi hyödyntää siltä osin kuin se palvelee kansantalouden etua. Vaikka vaaliohjelmille on tyypillistä luvata parannuksia eri ihmisryhmien asemaan, yhdenkään puolueen lähtökohtana ei ole maahanmuuttajien taloudellisen tilanteen parantaminen.
Vaaliohjelmissa kyllä puhutaan maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, mutta viesti on suunnattu valtaväestölle: maahanmuuttajat ovat pikemminkin tekstien puheenaihe kuin niiden kohdeyleisö.
Haussa koulutettu ja osaava maahanmuuttaja
Vaikka taloudesta ja maahanmuutosta on mahdollista puhua eri tavoin, kaikkiaan vaaliohjelmien puhetapa vahvistaa ajatusta siitä, että maahanmuuton oikeutus syntyy sen myönteisistä taloudellisista vaikutuksista. Taloudella perustellaankin työperäisen maahanmuuton helpottamista. Tämä puhetapa hyödyttää erityisesti koulutettuja ja osaavia maahanmuuttajia, jotka ovat jo valmiiksi haluttua työvoimaa. Esimerkiksi kokoomus ehdottaa yhteistyötä kansainvälisten yritysten ja työvoimatoimistojen kanssa asiantuntijoiden työlupien vauhdittamiseksi Suomeen.
Samanaikaisesti voidaan sulkea ulkopuolelle maahanmuuttajia, joista ei katsota olevan taloudellista hyötyä. Tämä koskee erityisesti humanitaarista maahanmuuttoa, johon kohdistuvat suurimmat poliittiset kiistat. Perussuomalaiset kuvaa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan maahanmuuton tulevan Suomelle kalliiksi. Lisäksi puolue kyseenalaistaa turvapaikanhakijoiden motiivit väittäessään, että turvapaikkajärjestelmää käytetään häikäilemättömästi elintasosiirtolaisuuden väylänä.
Talousnäkökulma taipuu moneksi…
Taloudellisiin argumentteihin turvautuvat myös sellaiset puolueet, jotka muutoin painottavat humanitaarista lähestymistapaa maahanmuuttoon. Tätä voi pitää merkkinä talousnäkökulman hallitsevasta asemasta poliittisessa keskustelussa. RKP perustelee humanitaarisen vastuun kantamista pakolaisista sillä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa sekä lisää ihmisiä, useampia käsipareja ja aivoja, joiden avulla maatamme viedään eteenpäin.
Talousnäkökulma houkuttelee puolueita myös strategisista syistä. Kyse onkin notkeasta kielenkäytön tavasta, jota käytetään vaaliohjelmissa perustelemaan myös yhdenvertaisuutta ajavaa politiikkaa. Vasemmistoliiton mukaan [t]asa-arvoinen rasismista ja syrjinnästä vapaa yhteiskunta on paras niin ihmisten hyvinvoinnin – – kuin taloudenkin kannalta.
…mutta voi rajoittaa keskustelua
Toki useimmat puolueet käsittelevät maahanmuuttoa vaaliohjelmissaan myös muista näkökulmista, mutta talousnäkökulman hallitsevuus voi kaventaa yhteiskunnallista keskustelua. Jos maahanmuuttajien rooli typistyy joko talouden veturiksi tai talouden taakaksi, humanitaarista maahanmuuttoa puolustavien rooliksi jää todistella, että inhimillisyys on taloudellisesti kannattavaa.
Irina Herneaho
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, joka on kiinnostunut kielen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista.
Lue lisää maahanmuuttodiskursseista eduskuntapuolueiden vuoden 2015 vaalimateriaaleissa Virittäjästä 2/18. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
