Yleinen

Peitenimiä, komisario Palmu!

8.2.2022

Peitenimiä eli pseudonyymejä käytetään esimerkiksi henkilöyden tai tarkoituksen salaamiseksi. Mika Waltarin Komisario Palmu -dekkarissa fiktiiviset kadunnimet toimivat peiteniminä autenttisille Helsingin kaduille. Nimet naamioivat tarkoitteensa ja kutsuvat lukijaa ratkomaan arvoituksen. Fiktiiviset nimet naamioivat autenttiset kadut Kaunokirjallisuudessa yhdistyvät usein autenttinen ja fiktiivinen nimistö. Waltarin ensimmäisen Palmu-dekkarin, Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939), paikannimistö on suurimmalta osin autenttista. Poikkeuksena …

Peitenimiä, komisario Palmu! Lue lisää »

Kansan nimitietoja ja monipuolistunutta nimistöntutkimusta

29.1.2022

Mökkijärveni Lummenne-nimen taustalla on saamelainen vesistötermi luoppal. Usein on kuitenkin arveltu nimen tulevan lumme-sanasta ja kertovan järven runsaasta lummekasvillisuudesta. Monen muunkin Suomen paikannimen synnystä on käsityksiä, jotka eivät tieteellisesti arvioituina ole tosia. Moni meistä haluaa tietää, mistä esimerkiksi oman mökkijärven tai kotikylän nimi on peräisin. Paikannimien taustoista elää monia tarinoita, joiden myötä pohditaan samalla paikkojen …

Kansan nimitietoja ja monipuolistunutta nimistöntutkimusta Lue lisää »

Kokousmuistiot ovat vuorovaikuttajan kartta ja kompassi

17.12.2021

Päätösten tekeminen on vuorovaikutuksellisesti hajanainen ja vuoro vuorolta etenevä prosessi. Kokouksissa käytetäänkin erilaisia kirjallisia dokumentteja päätöksenteon apuvälineinä. Kirjalliset dokumentit voivat toimia sekä tutkijan että kokouksen osallistujien karttoina, jotka kirkastavat sumeaa päätöksentekoa. Kun tein päätösten syntymistä partioleirin suunnittelukokouksissa käsittelevää tutkielmaani, pohdin paljon sitä, miten rajaisin aineistoni. Mitä enemmän aineistoa tuijotin ja tutkimuskirjallisuutta luin, sitä enemmän aloin …

Kokousmuistiot ovat vuorovaikuttajan kartta ja kompassi Lue lisää »

Eläimeen viittaava hän-pronomini on kielenkäytön vaihtelua ja vapautta

18.11.2021

Voi kun hän on niin söötti, ohikulkija lepertelee koiranpennulle. Persoonapronominin hän käyttäminen viittaamassa eläimiin kuumentaa joskus tunteita. Miten aihetta käsitellään verkon keskustelupalstoilla? Kirjoitetun suomen normin mukaan ihmisiin viitataan hän-pronominilla ja (muihin) eläimiin se-pronominilla. Käyttö vakiintui 1800-luvun lopulla. Puhutussa kielessä pronominit vaihtelivat ja vaihtelevat edelleen vapaammin. Puhekielen käytäntö Murteissa hän-pronominia on käytetty tulkittaessa toisen aiempaa puhetta, …

Eläimeen viittaava hän-pronomini on kielenkäytön vaihtelua ja vapautta Lue lisää »

Palikat sekasin polvessa ja muita vaivoja maahanmuuttajalääkärin vastaanotolla

18.11.2021

Minkälaista vaivaa, kysyy lääkäri ja saa monenlaisia vastauksia, joista mitään ei löydy S2-oppikirjoista. Yhdellä on palikat sekasin polvessa, toisella sillee menny nurinniskoin tää jalka ja kolmannella on tasapainojutussa jottain vilunkia. Kielentutkijalle lääkärin ja potilaan välisten keskustelujen seuraaminen avaa riemastuttavan näkymän suomen puhekielen rikkauteen ja vaihtelevuuteen, mutta suomea toisena kielenä puhuvalle lääkärille kielellinen vaihtelu on valtava …

Palikat sekasin polvessa ja muita vaivoja maahanmuuttajalääkärin vastaanotolla Lue lisää »