Yleinen

Eläimeen viittaava hän-pronomini on kielenkäytön vaihtelua ja vapautta

18.11.2021

Voi kun hän on niin söötti, ohikulkija lepertelee koiranpennulle. Persoonapronominin hän käyttäminen viittaamassa eläimiin kuumentaa joskus tunteita. Miten aihetta käsitellään verkon keskustelupalstoilla? Kirjoitetun suomen normin mukaan ihmisiin viitataan hän-pronominilla ja (muihin) eläimiin se-pronominilla. Käyttö vakiintui 1800-luvun lopulla. Puhutussa kielessä pronominit vaihtelivat ja vaihtelevat edelleen vapaammin. Puhekielen käytäntö Murteissa hän-pronominia on käytetty tulkittaessa toisen aiempaa puhetta, …

Eläimeen viittaava hän-pronomini on kielenkäytön vaihtelua ja vapautta Lue lisää »

Palikat sekasin polvessa ja muita vaivoja maahanmuuttajalääkärin vastaanotolla

18.11.2021

Minkälaista vaivaa, kysyy lääkäri ja saa monenlaisia vastauksia, joista mitään ei löydy S2-oppikirjoista. Yhdellä on palikat sekasin polvessa, toisella sillee menny nurinniskoin tää jalka ja kolmannella on tasapainojutussa jottain vilunkia. Kielentutkijalle lääkärin ja potilaan välisten keskustelujen seuraaminen avaa riemastuttavan näkymän suomen puhekielen rikkauteen ja vaihtelevuuteen, mutta suomea toisena kielenä puhuvalle lääkärille kielellinen vaihtelu on valtava …

Palikat sekasin polvessa ja muita vaivoja maahanmuuttajalääkärin vastaanotolla Lue lisää »

Sisulla siitä selviää. #eiku

12.11.2021

Sisu ja sen tarve on noussut viime aikoina esiin uudella tavalla, kun yhä useampi yliopisto on siirtynyt käyttämään osittain keskeneräistä Sisu-opintojärjestelmää. Hankaluuksien lisäksi huomiota on herättänyt Sisusta löytyvä EIKU-nappi. Puhutun vuorovaikutuksen tutkimuksessa on jo aikaa sitten huomioitu eiku-partikkeli, jolla on vakiintuneita tehtäviä omaan tai toisen keskustelijan puheenvuoroon kohdistuvien korjausten aloituksissa. Eiku-partikkeli koostuu kieltosanasta ei ja …

Sisulla siitä selviää. #eiku Lue lisää »

Etymologiaa haudan takaa

4.11.2021

Kielihistoriaa koskevassa tutkimuskeskustelussa voisi jo ammoin manalle menneillä tutkijoillakin olla vielä sanottavaa, jos he vain pääsisivät siihen osallistumaan. Muutamat pääsevätkin. Kielihistoriaa edustavilla aloilla, etymologiassa ja äännehistoriassa, perusmetodit kehitettiin jo puolitoista vuosisataa sitten. Niinpä kaikki huolellisella tutkimuksella saavutetut tulokset pitävät näillä aloilla paikkansa aina 1870-luvulta lähtien, jos vain niitten lähtöaineistoa ei ole täydennetty merkittävästi. Useimmilla muilla …

Etymologiaa haudan takaa Lue lisää »

Mistä tiedän sen, mitä tiedän?

2.9.2021

Suomen itäisessä sukukielessä marissa on peräti kuusi erilaista menneen ajan aikamuotoa, kun suomessa niitä on vain kolme. Näin suuren määrän ansioista marissa voidaan aikamuotoja vaihtelemalla ilmaista sellaisia merkityksiä, joihin suomessa tarvitaan sanastollisia keinoja. Yksi marin aikamuotojen tehtävä on kertoa, kuinka puhuja on saanut tietoonsa välittämänsä informaation. Kieli välittää tietoa maailmasta ja sen ilmiöistä, ja erilaisten …

Mistä tiedän sen, mitä tiedän? Lue lisää »