murre

Ovatko jonnet päteviä murteiden muutoksen tutkijoita?

Suomen murteiden muuttumista on tutkittu vuosikymmenet keräämällä ja tutkimalla puhekielen aineistoja. Tähän asti kuvaa muutoksesta on saatu vertaamalla eri ikäisten parissa ja eri aikoina kerättyjä aineistoja toisiinsa. Tutkimme vaihtoehtoisen, murteiden keruussa uuden kyselymenetelmän potentiaalia pyytämällä nuoria raportoimaan omasta kielenkäytöstään. Miten kävi? 1970-luvulta lähtien on tutkittu puhekielen muuttumista pääosin haastattelutallenteista. 2000-luvun alkupuolelle saakka Kotimaisten kielten keskus …

Ovatko jonnet päteviä murteiden muutoksen tutkijoita? Lue lisää »

Monikielisten suomea tutkimassa

Jos kuulet selkäsi takana jonkun puhuvan selvästi helsinkiläisittäin tai vahvaa Pohjois-Karjalan murretta, millaisia mielikuvia se herättää puhujasta? Välttämättä ensimmäinen ajatuksesi ei ole se, että takanasi istuu aasialaistaustainen tai Venäjältä muuttanut henkilö. Yhä useampi suomea puhuva on kuitenkin syntynyt muualla tai kasvanut monikielisessä ja -kulttuurisessa perheessä. Tarkastelimme tutkimuksessamme 25:tä monikielistä suomalaista erityisesti siltä kannalta, miltä heidän …

Monikielisten suomea tutkimassa Lue lisää »

Kaunokirjallisuuden murre lukijoiden silmin

Murteilla on kaunokirjallista arvoa. Millaiselta kuulostaisivat vaikkapa Heli Laaksosen runot ilman lounaismurretta? Entä Väinö Linnan Tuntematon sotilas, jos hahmot puhuisivat yleiskieltä? Rakastamamme teokset eivät olisi samanlaisia ilman murretta, mutta se, miten murretta kirjallisuudessa käytetään, voi jakaa lukijoiden mielipiteitä. Fiktio on nimensä mukaisesti fiktiivistä: vaikka se pohjautuisi todellisuuteen, ei se kuvaa sitä suoraan. Siitä huolimatta moni …

Kaunokirjallisuuden murre lukijoiden silmin Lue lisää »

Eläimeen viittaava hän-pronomini on kielenkäytön vaihtelua ja vapautta

Voi kun hän on niin söötti, ohikulkija lepertelee koiranpennulle. Persoonapronominin hän käyttäminen viittaamassa eläimiin kuumentaa joskus tunteita. Miten aihetta käsitellään verkon keskustelupalstoilla? Kirjoitetun suomen normin mukaan ihmisiin viitataan hän-pronominilla ja (muihin) eläimiin se-pronominilla. Käyttö vakiintui 1800-luvun lopulla. Puhutussa kielessä pronominit vaihtelivat ja vaihtelevat edelleen vapaammin. Puhekielen käytäntö Murteissa hän-pronominia on käytetty tulkittaessa toisen aiempaa puhetta, …

Eläimeen viittaava hän-pronomini on kielenkäytön vaihtelua ja vapautta Lue lisää »

Elinvoimaa pursuavat murteet

Suomen murteet eivät katoa, koska ihmiset eivät anna niiden kadota. Kulttuuriperintönä ne elävät arjessamme monenlaisissa muodoissa. Esimerkiksi Porissa murteeseen voi törmätä sanomalehtien murrepakinoissa, joiden kieli kuljettaa mukanaan muistoja menneestä. Murre kulttuuriperintönä Kun vanha talo aiotaan purkaa uuden tieltä, alkaa usein keskustelu siitä, ettei taloa saisikaan purkaa, jotta jälkipolville jäisi muistoja kaupungin entisestä elämästä. Joskus talo …

Elinvoimaa pursuavat murteet Lue lisää »