murre

Persoonapronominit ja tunteet – kyselyaineiston pintaa raaputtamassa

2.2.2026

Yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit ovat kielenpiirre, jonka avulla kielenkäyttäjät kuvailevat, nimeävät ja erottelevat murteita. Tutkimuksessamme kävi selväksi, että pronominivariantteihin liittyy myös voimakkaita tunteita. Tutkimuksemme perustuu kyselyyn, jonka Yleisradio (Yle) toteutti Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen kanssa syksyllä 2022. Siinä suomalaisia pyydettiin kertomaan, miten heidän asuinpaikkakunnallaan sanotaan minä-pronomini. Olimme kiinnostuneita siitä, mitä persoonapronominivariantteja pohjoiskarjalaiset …

Persoonapronominit ja tunteet – kyselyaineiston pintaa raaputtamassa Lue lisää »

Ovatko jonnet päteviä murteiden muutoksen tutkijoita?

26.9.2025

Suomen murteiden muuttumista on tutkittu vuosikymmenet keräämällä ja tutkimalla puhekielen aineistoja. Tähän asti kuvaa muutoksesta on saatu vertaamalla eri ikäisten parissa ja eri aikoina kerättyjä aineistoja toisiinsa. Tutkimme vaihtoehtoisen, murteiden keruussa uuden kyselymenetelmän potentiaalia pyytämällä nuoria raportoimaan omasta kielenkäytöstään. Miten kävi? 1970-luvulta lähtien on tutkittu puhekielen muuttumista pääosin haastattelutallenteista. 2000-luvun alkupuolelle saakka Kotimaisten kielten keskus …

Ovatko jonnet päteviä murteiden muutoksen tutkijoita? Lue lisää »

Monikielisten suomea tutkimassa

4.4.2024

Jos kuulet selkäsi takana jonkun puhuvan selvästi helsinkiläisittäin tai vahvaa Pohjois-Karjalan murretta, millaisia mielikuvia se herättää puhujasta? Välttämättä ensimmäinen ajatuksesi ei ole se, että takanasi istuu aasialaistaustainen tai Venäjältä muuttanut henkilö. Yhä useampi suomea puhuva on kuitenkin syntynyt muualla tai kasvanut monikielisessä ja -kulttuurisessa perheessä. Tarkastelimme tutkimuksessamme 25:tä monikielistä suomalaista erityisesti siltä kannalta, miltä heidän …

Monikielisten suomea tutkimassa Lue lisää »

Kaunokirjallisuuden murre lukijoiden silmin

14.2.2024

Murteilla on kaunokirjallista arvoa. Millaiselta kuulostaisivat vaikkapa Heli Laaksosen runot ilman lounaismurretta? Entä Väinö Linnan Tuntematon sotilas, jos hahmot puhuisivat yleiskieltä? Rakastamamme teokset eivät olisi samanlaisia ilman murretta, mutta se, miten murretta kirjallisuudessa käytetään, voi jakaa lukijoiden mielipiteitä. Fiktio on nimensä mukaisesti fiktiivistä: vaikka se pohjautuisi todellisuuteen, ei se kuvaa sitä suoraan. Siitä huolimatta moni …

Kaunokirjallisuuden murre lukijoiden silmin Lue lisää »

Eläimeen viittaava hän-pronomini on kielenkäytön vaihtelua ja vapautta

18.11.2021

Voi kun hän on niin söötti, ohikulkija lepertelee koiranpennulle. Persoonapronominin hän käyttäminen viittaamassa eläimiin kuumentaa joskus tunteita. Miten aihetta käsitellään verkon keskustelupalstoilla? Kirjoitetun suomen normin mukaan ihmisiin viitataan hän-pronominilla ja (muihin) eläimiin se-pronominilla. Käyttö vakiintui 1800-luvun lopulla. Puhutussa kielessä pronominit vaihtelivat ja vaihtelevat edelleen vapaammin. Puhekielen käytäntö Murteissa hän-pronominia on käytetty tulkittaessa toisen aiempaa puhetta, …

Eläimeen viittaava hän-pronomini on kielenkäytön vaihtelua ja vapautta Lue lisää »