Työelämä globalisoituu. Yhä harvemmalla työpaikalla työkieli – on se sitten suomi tai englanti – on kaikkien työntekijöiden vahvin kieli. Yllättävän vähän puhutaan siitä, miten tämä vaikuttaa työn laatuun tai työssä viihtymiseen. Millaisia olisivat monikielisen työpaikan ihanteelliset toimintatavat?
Kielitaidon merkitys työvuorovaikutuksessa
Muulla kuin omalla äidinkielellä työskentely on monella tavalla haastavaa. Vuorovaikutus voi olla hitaampaa ja vähemmän tehokasta, ja siihen osallistuminen kuormittaa enemmän. Hieman yllättäen vapaamuotoiset tilanteet voivat olla vaikeammin ennakoitavia ja siksi kielellisesti vielä hankalampia kuin esimerkiksi muodolliset kokoukset.
Usein puutteellisen kielitaidon aiheuttamat ongelmat sivuutetaan työvuorovaikutuksessa hienotunteisesti. Toisinaan kuitenkin joko puhuja itse tai hänen keskustelukumppaninsa voi nostaa kielitaidon esiin esimerkiksi kieltä vaihtamalla.
Vuorovaikutuksen vaativuus ja kuormittavuus voi johtaa jopa siihen, että työntekijä jättäytyy työtilanteissa passiivisen kuulijan rooliin. Tällöin hänen asiantuntijuutensa ei pääse käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Puutteellinen kielitaito voi vaikuttaa myös siihen, miten työntekijän ammatillista pätevyyttä arvioidaan.
Kielitaidon aiheuttamat ongelmat
Puutteellinen kielitaito näkyy vuorovaikutuksessa monentasoisina ongelmina. Puhujalla voi ensinnäkin olla vaikeuksia muiden puheen ymmärtämisessä. Ymmärtämisessä on myös eri tasoja: toisinaan keskusteluun osallistuja pysyy kyllä kärryillä siitä, mikä on puheenaihe, mutta ei välttämättä pysty hahmottamaan, mitä häneltä itseltään odotetaan kyseisessä tilanteessa. Tällöin hän saattaa esittää vuoron, joka ei täysin sovi jatkoksi edeltävään puheenvuoroon.
Myös puheen tuottaminen voi olla vaikeaa. Esimerkiksi omien kannanottojen perusteleminen on varsin haastavaa ja voi siksi jäädä tekemättä, mikä vähentää työntekijän vakuuttavuutta. Lisäksi puhujan vuorot voivat jäädä muille epäselviksi tai ne voidaan tulkita väärin.
Vuorovaikutuksen sujuvoittaminen
Miten monikielisten työpaikkojen vuorovaikutusta voisi sitten sujuvoittaa? Keinoja on paljon. Ensinnäkin voidaan luopua siitä ajatuksesta, että keskustelussa pitäisi puhua vain yhtä kieltä. Kieliä voi vaihdella joustavasti vastaanottajan ja puheenaiheen mukaan, ja eri kieliä voi käyttää myös rinnakkain samassa tilanteessa.
Vuorovaikutuksessa voi käyttää erilaisia tarkistuskysymyksiä, ja sekä omaa että toisen puhetta voi muotoilla uudelleen. Nämä keinot antavat keskustelun osallistujalle tilaisuuksia tarkistaa ymmärtämistään tai täsmentää omia vuorojaan.
Kieleen liittyvistä käytänteistä olisi hyvä keskustella työpaikoilla avoimesti. Kokeilemalla ennakkoluulottomasti erilaisia toimintatapoja voidaan löytää tehokkaita keinoja sekä töiden sujuvaan hoitamiseen että työntekijöiden kielitaidon kehittämiseen.
Inkeri Lehtimaja ja Lari Kotilainen
Inkeri Lehtimaja on suomen kielen yliopistonlehtori Aalto-yliopistossa ja tutkija Helsingin yliopistossa. Hänen kiinnostuksensa aiheita ovat suomen kielen käyttö ja oppiminen työpaikoilla.
Lari Kotilainen on suomen kielen tutkija ja opettaja Helsingin yliopistossa. Hänen tämänhetkisen kiinnostuksensa kohteena ovat erityisesti monikielisen työelämän haasteet.
Lue lisää suomea toisena kielenä puhuvan työntekijän erilinjaisista vuoroista kokousvuorovaikutuksessa Virittäjästä 3/19. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
