Kehittyvään kielitaitoon kuuluu, että sanasto karttuu ja monipuolistuu vähitellen kielellisen kokemuksen lisääntyessä. Pienen lapsen sanavaranto on suhteellisen niukka, mutta yksittäisten sanojen viittausala laveampi kuin aikuisten kielessä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi äiti voi viitataäidin lisäksi isään ja hoitotätiin ja pallo puolestaan kaikkien pyöreiden esineiden lisäksi myös niihin liittyvään toimintaan, kuten heittämiseen.
Suomessa on viime aikoina oltu huolissaan kouluikäisten kapenevasta sanatiedosta eli vaikeuksista ilmaista itseään tai ymmärtää esimerkiksi kaunokirjallisuuden vivahteikasta kieltä. Lasten ja nuorten kielitaito saattaa hyvinkin olla kapenemassa.
Varmaa on, että kieli itse ja tavat käyttää kielellisiä resursseja muuttuvat: utareista on nykyään vähemmän tarvetta puhua kuin scoreista. Huomionarvoista on, että kaikki äidinkielellään toimivat aikuisetkaan eivät ymmärrä tai käytä sanastoa keskenään samalla tavalla.
Sanaston monimuotoisuus mahdollistaa tarkkojen merkityssisältöjen ilmaisemisen ja voi lisätä tekstin kiinnostavuutta. Sanojen yksinkertaisuus – esimerkiksi lyhyys, yleisyys, epämääräisyys ja toisteisuus – taas viittaavat haasteisiin tai haluttomuuteen ilmaista tarkkoja merkityksiä.
Köyhää puhetta
Yhdysvaltain Presidentti Donald Trumpin puheen tarkastelu osoittaa, että aikaisempiin presidentteihin verrattuna hänen käyttämänsä kieli on historiallisen köyhää jokaisella vertailussa käytetyllä mittarilla mitattuna. Trump käyttää puhuessaan lyhyitä lauseita ja toistuvasti samoja lyhyitä sanoja, jotka ovat usein merkitykseltään väljiä.
Ehdokasajan vertailujen perusteella Trumpin puhe on myös presidenttikandidaateista kaikkein yksinkertaisinta. Ero on selvä esimerkiksi kärkihaastaja Clintoniin verrattuna. Erään arvion mukaan Trumpin puhe on 8-vuotiaan lapsen tasolla.
Myytävänä sopivin tulkinta
Tiedämme, että Trumpin julkisuudessa esittämiin lausuntoihin sisältyy myös virheellistä tietoa ja epäjohdonmukaisuutta. Hänen puheensa on kuitenkin tehonnut. Onko siis niin, että toisteisesta ja kielellisesti karsitusta puheesta kärki erottuu ja jää mieleen? Vai vaikuttaako tehoon sittenkin enemmän se, että väljät sanavalinnat jättävät kuulijalle mahdollisuuden tulkita sanoman juuri itselle sopivalla tavalla?
Tein muutamia verkkohakuja, jotka paljastivat, että Trumpin puhe erottuu edeltäjistään ja kilpailijoistaan paitsi sanastollisen köyhyytensä vuoksi myös siksi, että hänen sanomisilleen etsitään selvennyksiä eri medioista historiallisen paljon. Suomessa vastaavia vertailuja ei tietääkseni ole politiikan kentällä tehty.
Mari Honko 
Kirjoittaja on suomen kielen opettaja Jyväskylän avoimessa yliopistossa, kielentutkija ja neljän lapsen äiti.
Lue lisää sanaston monimuotoisuuden määrittämisestä Virittäjästä 1/19. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
