Yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit ovat kielenpiirre, jonka avulla kielenkäyttäjät kuvailevat, nimeävät ja erottelevat murteita. Tutkimuksessamme kävi selväksi, että pronominivariantteihin liittyy myös voimakkaita tunteita.
Tutkimuksemme perustuu kyselyyn, jonka Yleisradio (Yle) toteutti Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen kanssa syksyllä 2022. Siinä suomalaisia pyydettiin kertomaan, miten heidän asuinpaikkakunnallaan sanotaan minä-pronomini.
Olimme kiinnostuneita siitä, mitä persoonapronominivariantteja pohjoiskarjalaiset ja pohjoissavolaiset kertovat käytettävän heidän asuinpaikkakunnallaan. Lisäksi meitä kiehtoivat pronominivariantteihin liittyvät kielelliset asenteet.
Pronomineihin liittyy suuria tunteita
Kun analysoimme tarkemmin kyselyyn jätettyjä avokommentteja, kävi hyvin nopeasti ilmi, että eri pronominimuotoihin liittyy vahvoja tunteita, sekä kielteisiä että myönteisiä. Kommentoinnin kohteena olivat esimerkiksi minä ja mää mutta aivan erityisesti eteläsuomalaiseksi koettu mä ja karjalainen mie:
Omaan korvaani ”mä” kuulostaa ylimieliseltä ja rumalta sanalta, en käyttäisi itsestäni ja jos minulla olisi lapsia, olisin pyrkinyt siihen, etteivät he olisi puhuneet niin. En kuitenkaan korjaa muiden puhetta, vaikka se aina vähän särähtääkin korvaan. – – (Joensuu, 40–49 v)
Nykyisin karjalaiset sukujuuretki kyl velvottaa miuta miun käyttöön. (Joensuu, 60–69 v)
Sydän on Lapinlahdella ja asun Helsingissä kahdeksatta vuotta. Sanon täällä etelässä välillä myös mä tai mun, mutta ei ne omalta tunnu. (Lapinlahti, 50–59 v)
Kun kielellinen ilmiö herättää tunteita, sitä mielellään kommentoidaan. Voi siis ajatella, että vapaaehtoisuuteen perustuva kysely kutsuu itsessään esiin asenteita heijastelevaa tunnepitoista kommentointia. Artikkelissamme arvelemme myös, että asenteet ja tunteet ohjaavat sitä, millaiseen kielelliseen vaihteluun ihmiset kiinnittävät huomiota.
Ylen pronominikyselyssä riittää tutkittavaa
Pystyimme omassa artikkelissamme hyödyntämään vain murto-osaa Ylen pronominiaineistosta. Aineistoa on käytetty vastikään myös kahdessa Itä-Suomen yliopistosta valmistuneessa suomen kielen pro gradu -tutkielmassa: Maiju Isopahkala (2024) tarkasteli Oulun postinumeroalueiden vastauksia, ja Elina Kurttio (2025) puolestaan keskittyi miu-alkuisiin partitiivimuotoihin ja niiden rinnalla käytettäviin muihin muotoihin.
Aineisto on kuitenkin valtava: se sisältää yli 70 000 vastausta, ja lisäksi tuhannet ovat kommentoineet vastaustaan. Alueellisesti aineisto on myös hyvin kattava, sillä vastaajia on 2 530:ltä eri postinumeroalueelta.
Aineisto on kokonaisuudessaan säilytteillä Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen sähköisessä arkistossa, josta sen voi saada tutkimuskäyttöön. Kannustammekin hyödyntämään pronominikyselyn aineistoa sekä opinnäytteissä että muissa tutkimuksissa.
Lotta Aarikka, Hanna Lappalainen ja Helka Riionheimo
Lotta Aarikka on tutkijatohtori ja Hanna Lappalainen ja Helka Riionheimo ovat suomen kielen professoreita Itä Suomen yliopistosta.
Lue lisää itäsuomalaisten näkemyksistä persoonapronomineista Virittäjästä 4/2025. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
