Peitenimiä eli pseudonyymejä käytetään esimerkiksi henkilöyden tai tarkoituksen salaamiseksi. Mika Waltarin Komisario Palmu -dekkarissa fiktiiviset kadunnimet toimivat peiteniminä autenttisille Helsingin kaduille. Nimet naamioivat tarkoitteensa ja kutsuvat lukijaa ratkomaan arvoituksen.
Fiktiiviset nimet naamioivat autenttiset kadut
Kaunokirjallisuudessa yhdistyvät usein autenttinen ja fiktiivinen nimistö. Waltarin ensimmäisen Palmu-dekkarin, Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939), paikannimistö on suurimmalta osin autenttista. Poikkeuksena on romaanin murhapaikka, joka sijaitsee fiktiivisellä Rantakadulla. Myös Rantakadun viereisten katujen nimet, Laivamiehenkatu ja Kulmakuja, ovat kuvitteellisia.
Kadunnimet Rantakatu, Laivamiehenkatu ja Kulmakuja ovat peitenimiä. Ne ovat naamioituja nimiä kaduille, jotka ovat todellisuudessa Merikatu, Laivanvarustajankatu ja Neitsytpolku. Kuvauksen ja siinä esiintyvien todellisten kadunnimien avulla (esim. Kapteeninkatu ja Puistokatu) lukija voi kuitenkin yhdistää melko helposti fiktiiviset kadunnimet niiden todellisiin tarkoitteisiin:
Käynnistin auton. Ajoin suorinta tietä Korkeavuorenkadun ja Kapteeninkadun kautta Laivamiehenkadulle – – Kulmasta käänsin sen alas Rantakadulle ja jatkoin Puistokatua pitkin kaupunkiin päin. (S. 126–128.)
Kiersimme Kulmakujan kautta Rantakadulle. Rantakatu ja Laivamiehenkatu kulkivat samansuuntaisina (s. 79).
Peitenimet sisältävät arvoituksen
Miksi näiden romaanien katujen nimet on naamioitu, jos lukija pystyy ne melko helposti yhdistämään todellisiin Helsingin katuihin?
Naamioivien nimien tarkoitteet ovat usein jollain tapaa kirjailijalle läheisiä. Waltarin lapsuudenkoti sijaitsi osoitteessa Tehtaankatu 7 eli romaanin murhapaikan lähikorttelissa. On mahdollista, että kadunnimet on naamioitu romaanissa, sillä niiden autenttiset tarkoitteet voisi helposti yhdistää kirjailijan lapsuuden maisemiin.
Syy voi myös liittyä rikoskirjallisuuden genreen. Komisario Palmu -romaanit ovat lajiltaan perinteisiä arvoitusdekkareita, joille tyypillistä on arvoituksellinen juoni. Lukijan on usein mahdollista ratkaista rikos romaanissa annettujen johtolankojen perusteella.
Kadunnimet voivat siis olla osa teosten murhamysteeriä, ja tunnistettavat kadunnimet toimivat arvoituksen johtolankoina. Tähän viittaisi ainakin nimien ohut naamiointi: selvitettävissä olevat peitenimet haastavat lukijaa ratkomaan niiden arvoituksen.
Milla Juhonen
Kirjoittaja valmistelee suomen kielen väitöskirjaa Helsingin yliopistossa, ja häntä kiinnostavat kirjallisuuden nimistö sekä rikoskirjallisuus.
Lue lisää Komisaario Palmu -romaanien paikannimistä ja Helsinki-kuvasta Virittäjästä 4/21. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
