Selkouutisen kirjoittajalle on olemassa hyviä käytännön ohjeita ja tutkittua tietoa kielellisen ilmaisun mukauttamisesta selkokieliseksi. Ohjeita sovelletaan myös tekstin ulkoasuun ja kuvitukseen, mutta miten uutisen yhteydessä oleva journalistinen valokuva mukautetaan selkolukijalle? Lukijan katse kohdistuu ensimmäiseksi otsikkoon ja kuvaan, joten kuvateksti on keino, jolla osoitetaan kuvan yhteys uutisaiheeseen.
Uutiskokonaisuuden selkomukauttamisella tavoitellaan versiota, joka on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteiltaan yleiskielistä ymmärrettävämpi ja luettavampi. Selkokielistäminen koskee kaikkia osia eli leipätekstin ohella otsikkoa ja ingressiä sekä kuvaa ja kuvatekstiä.
Selkouutismediassa käytetään samaa kuvamateriaalia kuin yleiskielisissäkin jutuissa. Selkosanomien uutisissa on pääasiassa kuvatoimiston välittämiä journalistisia valokuvia.
Kuvateksti antaa selityksen
Journalistinen valokuva yhdistyy selkouutiseen oheistekstien avulla: otsikko nimeää uutisaiheen, ingressi antaa siitä lisätietoa, ja kuvateksti osoittaa kuvan yhteyden aiheeseen. Kuvatekstillä ohjataan lukijaa kiinnittämään huomiota olennaisiin yksityiskohtiin ja tuetaan siten kuvan ja koko tekstin ymmärtämistä.
Selkosanomien urheilu-uutisessa 30.3.2023 on kuva koripalloilija Lauri Markkasesta, ja kuvateksti avaa kuvan sisältöä:
Lauri Markkanen esitteli taitojaan maanantaina. Markkasen joukkue Utah Jazz kohtasi maanantaina Phoenix Sunsin. Kuvassa näkyy, kuinka Lauri Markkanen donkkaa. Donkkaus tarkoittaa sitä, että pelaaja hyppää ilmaan ja heittää koripallon alaspäin koriraudan läpi.
Kuvatekstissä eritellään kuvan pelitilannetta, ”taitojen esittelyä”, uutiselementtien avulla: kuka, mitä, missä, miten? Huomio kiinnittyy verbiin donkata, joka selitetään selkokielisesti: pelaaja hyppää ilmaan ja heittää koripallon alaspäin koriraudan läpi.
Käsitteiden selittämistä ja aiheeseen liittyvän taustatiedon antamista voi pitää selkouutisen kuvatekstin tärkeimpinä tehtävinä.
Selkouutisen kuvituskuva
Selkouutisissa käytetään myös niin sanottuja kuvituskuvia, etenkin jos aihe on abstrakti tai sosiaalisesti vaikea uutisoitava. Miten voi havainnollistaa esimerkiksi koronapandemian aiheuttamaa talouden supistumista tai yksinäisyyden ja köyhyyden lisääntymistä?
Selkosanomissa oli 17.4.2020 uutinen Korona supistaa Suomen taloutta. Kuva oli otettu Helsingin päärautatieaseman sisältä, ja siinä näkyi vain yksi ihminen. Kuvateksti kertoo, miten kuva liittyy aiheeseen:
Helsingin rautatieasemalla on tavallisesti paljon ihmisiä. Nyt siellä on hiljaista. Samoin on käynyt Suomen taloudelle.
Kuvatekstissä kuvan esitetään ilmentävän siis pandemian vaikutuksia konkreettisesti rautatieaseman hiljenemisenä ja abstraktisti talouden supistumisena.
Selkouutisten kuvissa ja kuvien tulkintaa tukevissa kuvateksteissä pyritään noudattamaan toisaalta kuvajournalismin, toisaalta selkokielen periaatteita. Aina siinä ei onnistuta: uutisen kuvassa voi olla esimerkiksi liikaa yksityiskohtia, ja sen yhteyttä otsikkoon on selkolukijan vaikea hahmottaa.
On kuitenkin tärkeää, että journalistisia valokuvia käytetään, jotta selkouutinenkin antaa leimallisesti vaikutelman uutisen tekstilajista.
Auli Kulkki-Nieminen 
Kirjoirraja on Tampereen yliopiston yliopistonlehtori, joka tutkii selkojournalismia.
Lue lisää journalistisen valokuvan ja selkouutisen suhteesta Virittäjän selkokielen tutkimuksen teemanumerosta 1/23. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
