Selko- ja yleiskielisten tekstikorpusten vertailu oli lenkkeilyn ohella mieluisa korona-ajan harrastus. Näin ainakin kielentutkijalle, joka istui sohvaan painuneessa kuopassa ja huvitti itseään tutkimalla na– ja nä-päätteisiä essiivimuotoja. Tavoitteena oli selvittää, miksi essiiviä ei suositeltu käytettäväksi selkokielessä. Miten essiivisijan käyttöä voitiin edes välttää korona-aikana, jolloin oltiin enimmäkseen kotona ja käytiin vain välillä lenkillä ulkona?
Selkokielen periaatteet ohjenuorana
Selkokieli määritellään suomen kielen muodoksi, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokielen käyttöä ohjaavat monenlaiset periaatteet, joista osa koskee sijamuotoja. Selkokielessä esimerkiksi suositaan nominien perusmuotoja ja helpoimpia taivutusmuotoja (Selkomittari 2.0, kriteerit 49 ja 50). Ei kuitenkaan ole täysin selvää, mikä tekee taivutusmuodosta helpon, mutta essiivisijaisia ilmauksia ei ole perinteisesti pidetty selkokielessä helppoina. Siksi essiivisijaisia ilmauksia on neuvottu mukauttamaan perusmuotoon, kuten virkkeissä ihmisenä hän on miellyttävä > hän on miellyttävä ihminen (Selkomittari, kriteeri 53).
Essiivi ajan- ja paikanilmauksissa
Essiivin välttäminen selkokielessä on ongelmallista, sillä monet ajan- ja paikanilmaukset ovat kiteytyneet essiivimuotoon. Essiiviä käytetään esimerkiksi viikonpäiviä ja juhlia tarkoittavissa ilmauksissa, kuten maanantaina ja juhannuksena. Määritteen kanssa esiintyvillä essiivi-ilmauksilla voidaan viitata myös vuosiin, vuodenaikoihin ja vuorokauden osiin, kuten toissa vuonna, viime syksynä ja tänä aamuna. Tällaiset ilmaukset ovat selkokielessä välttämättömiä, sillä niitä on vaikeaa korvata muilla ilmauksilla. Yhtä välttämättömiä ovat myös essiivisijaan kiteytyneet paikanilmaukset, kuten kotona, ulkona ja takana. Tästä voidaan päätellä, että essiivisija itsessään ei tee ilmauksesta selkokieleen sopimatonta. Suomen essiivi on tarpeellinen sijamuoto niin selko- kuin yleiskielessäkin.
Ongelmana monitulkintaisuus ja abstraktiotason nousu
Aiemmin esitetty esimerkkilause ihmisenä hän on miellyttävä kaipaa selkomukauttamista, mutta ei siksi, että ihmisenä on essiivimuotoinen. Selkomukauttamista tarvitaan, koska ihmisenä ilmaisee lauseen alussa monimutkaista merkitystä, joka vaikuttaa koko lauseen tulkintaan. Lukijan tulee osata tulkita, että lauseessa ilmaistaan vaihtoehtoista olotilaa, kuten ihmisenä hän on miellyttävä mutta jossakin toisessa roolissa toisenlainen (esim. ihmisenä hän on miellyttävä mutta sukulaisena rasittava). Jos ilmaus selkomukautetaan muotoon hän on miellyttävä ihminen, vaihtoehtoisen olotilanilmauksen merkitys menetetään. Tämä toimii esimerkkinä siitä, miten selkomukauttamisessa tulisi keskittyä merkitysten eikä yksittäisten sijamuotojen mukauttamiseen. Essiivi-ilmauksia on monenlaisia, ja joitakin niistä on välttämätöntä käyttää selkokielessä. Joitakin taas on perusteltua selkomukauttaa, mutta mukauttamisen tarvetta ja keinoja tulisi pohtia tilannekohtaisesti.
Idastiina Valtasalmi
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa.
Lue lisää essiivin funktioista ja käytöstä selkokielessä Virittäjästä 1/2023. Artikkeli on Virittäjän tilaajille vapaasti luettavissa. Muut pääsevät tutustumaan artikkeliin 12 kuukauden kuluttua sen julkaisusta.
