Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut hallinnonalan muutosohjelman Sivistyshallinto 2030 (OKM:n julkaisuja: 2022:35), jolla halutaan ”vahvistaa sivistyspolitiikan vaikuttavuutta suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä”.
Ohjelmassa ehdotetaan maan ainoan kieliviranomaisen Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen jakamista kahteen eri virastoon (ks. Ville Elorannan kirjoitus HS:ssa 21.10. ja Kotuksen johtajan Leena Nissilän yleisönosastokirjoitus 24.10.). Keskuksen jakamista ei aiemmin ole ehdotettu; ns. tuottavuusohjelmat johtivat tutkimustehtävien siirtämiseen yliopistoille ja muutenkin Kotuksen henkilöstön lähes puolittamiseen 15 vuodessa. Nissilä vakuuttaa, että uudistuksen jälkeenkin Kotus pysyy yhtenäisenä. Tämä onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta valtion kieliviranomainen voi toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään ja huolehtia kaikille suomalaisille tärkeistä kieliasioista.
Kotus palvelee koko yhteiskuntaa
Kun valtion laitosten rakenteita muutetaan, on tärkeää keskustella siitä, mitä nämä laitokset – esimerkiksi Kotus – tekevät yhteiskunnan hyväksi.
Kotus palvelee yhteiskuntaa tutkimukseen perustuvan tiedon varassa ja kantaa vastuunsa tosissaan: Se tarjoaa maksutta suomen ja ruotsin yleiskielen,virkakielen ja nimistön ohjeita ja julkaisuja, sanakirjoja ja kieliaineistoihin pääsyä. Se laaatii kaikille avoimia sähköisiä sanakirjoja ja monipuolista tietoa nykykielestä ja kielen vaihtelusta sekä historiasta. Kotuksen toiminta on välttämätöntä, jotta suomalainen yhteiskunta voi toimia kansalliskielten varassa.
Kotuksen työ ei kohdistu vain suomen- ja ruotsinkielisiin vaan auttaa myös niitä muunkielisiä, jotka puhuvat suomea tai ruotsia toisena kielenä. Kotouttamista tuetaan myös eniten käytettyjen vähemmistökielten sanakirjatyöllä; tätä Kotus tekisi enemmänkin, jos olisi varaa.
Yhteistyö ja vaikuttavuus
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on Kotuksen arkipäivää, ja Kotus-brändi on luotettavan kielitiedon tae. Digivisio ei ole Kotukselle kaukainen visio: suuri osa työn tuloksista ja aineistoista on jo digitaalisessa muodossa ja kaikkien saatavilla. Itsestään tämä ei ole tapahtunut vaan jatkuvalla ja tiiviillä yhteistyöllä sanakirjantoimittajien, kielen- ja nimistönhuoltajien ja it-asiantuntijoiden kesken. Näihin erikoistuneisiin asiantuntijatehtäviin erikoistutaan vuosien kuluessa. Jatkuvuus pitäisi taata, mutta rekrytoinnit ovat olleet pitkään jäissä.
Yksi konkreettisista menestyksistä on ollut virkakielen huolto ja tiivis yhteistyö eri virastojen kanssa. Tämän työn ansiosta keskeisissä virastoissa on nykyisin kielenhuoltajia. Kotus on laatinut valtionhallinnolle yhteiset ohjeet ja korostanut selkeiden tekstien laatimista. Selkeä ja ymmärrettävä kielenkäyttö ja nimistö säästävät aikaa ja rahaa. Selkeä ja asiallinen yleiskieli on toimivan demokratian olennainen infrastruktuuri.
Valtion rahankäyttö
Kieli on keskeinen yksilön, viranomaisten ja yritysten toiminnassa. Vaikka kaikkia kehotetaan säästämään (Kotuksella on kokemusta), kannattaa olla suhteellisuudentajuinen: Kotus ei juuri rasita veronmaksajia; nykybudjetin perusteella se maksaa noin 80 senttiä suomalaista kohti vuodessa, ja tällä rahalla jokainen saa vuoden ajan kielineuvoja ja muuta palvelua.
Johtaja Nissilän kirjoituksesta käy ilmi huoli siitä, kuinka Kotukselle myönnetyt rahat riittävät toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Luovuutta käyttämällä Kotus on tähän asti pystynyt toteuttamaan laadukasta kielenhuolto-, sanakirja-, kielineuvonta- ja muuta työtä kansalaisten parhaaksi. Raja on kuitenkin tullut vastaan, eikä uudistusesitys lupaa helpotusta.
Kuinka käy Suomelle, jos kansalliskielistä ei pidetä huolta? Kielen merkityksestä huolehditaan tarjoamalla kunnollisia voimavaroja ja työrauhaa. Kieliasioiden pitäisi ehdottomasti olla hallituksen kärkihanke tärkeimmästä päästä ja valtiolta riittää kieliasioihin huomattavasti enemmän rahaa kuin tähän asti. Kielten ja kulttuurien puolustus on osa maanpuolustusta.
Päätöksenteossa pitää kantaa vastuu siitä, että jokainen Suomessa asuva kohtaa ymmärrettäviä tekstejä, saa tärkeää kielitietoa ja pystyy osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Näin Suomesta rakennetaan turvallista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.
Urpo Nikanne, suomen kielen prof. Åbo Akademi
Pirkko Nuolijärvi, prof. emer., Kotuksen johtaja 1998–2016
Kirjoitus ilmestyy Virittäjässä 4/2022. Poikkeuksellisesti julkaisemme blogitekstin asian ajankohtaisuuden takia jo nyt.
