Yleinen

Erityis-sananalun monet merkitykset – Erikoistuneisuutta vai tuen tarvetta?

30.3.2026

Tietoisuus syrjimättömästä kielestä on kasvanut Suomessa viime vuosikymmenen aikana. Syrjimättömän sävyn pohtiminen on ajankohtaista sanastotyössä mutta myös viestinnässä yleensä. Kirjoituksessani tarkastelen erityis-sananalun merkityksiä ihmistarkoitteisissa ilmauksissa ja pohdin sen käyttöä suorasanaisena ilmauksena ja kiertoilmauksena. Miksi erityisopettajalla on erikoistunutta osaamista mutta erityislapsella on erityisen tuen tarve? Kielitoimiston sanakirjan mukaan erityis-sananalun merkitykset ovat usein samoja kuin erikois-sananalulla. Sanakirjan …

Erityis-sananalun monet merkitykset – Erikoistuneisuutta vai tuen tarvetta? Lue lisää »

Suomi – oma kieli vaikkei ensimmäinen

15.2.2026

Suomi on kaunis ja harvinainen kieli, ajattelee moni suomen puhuja. Tämä tiedetään myös aiemman tutkimuksen perusteella. Millaisia ajatuksia suomen kielestä on niillä suomalaisilla, jotka käyttävät arjessaan monia kieliä? Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeessa haastateltuja on yhteensä 131, joten näkemyksiä riittää, mutta paljon samaakin oli havaittavissa. Tässä havainnollistamme näkemysten kirjoa muutaman haastatellun kokemuksen avulla. Ruotsinkielisen suomalaisen …

Suomi – oma kieli vaikkei ensimmäinen Lue lisää »

Vieraiden äänien luoma suoja

15.2.2026

Kun ”vieraat äänet” tulivat mukaan keskusteluun, luokanopettajaopiskelijat pystyivät puhumaan jännitteisistä aiheista ilman, että maahanmuuttovastaiset tai kielipuristiset näkemykset luettiin automaattisesti heidän omikseen. Väitöskirjatutkimukseni aineistoa varten pyysin koululaisia ja luokanopettajaopiskelijoita piirtämään suomen kielen. Lisäksi luokanopettajaopiskelijat keskustelivat piirustuksistaan kolmessa ryhmässä. Piirtämisen ja keskustelemisen yhdistelmä synnytti todella mielenkiintoista ja monitahoista kielipuhetta: Opiskelijat aloittivat kuvailemalla piirustustensa elementtejä ja kielen piirtämisen …

Vieraiden äänien luoma suoja Lue lisää »

Persoonapronominit ja tunteet – kyselyaineiston pintaa raaputtamassa

2.2.2026

Yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit ovat kielenpiirre, jonka avulla kielenkäyttäjät kuvailevat, nimeävät ja erottelevat murteita. Tutkimuksessamme kävi selväksi, että pronominivariantteihin liittyy myös voimakkaita tunteita. Tutkimuksemme perustuu kyselyyn, jonka Yleisradio (Yle) toteutti Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen kanssa syksyllä 2022. Siinä suomalaisia pyydettiin kertomaan, miten heidän asuinpaikkakunnallaan sanotaan minä-pronomini. Olimme kiinnostuneita siitä, mitä persoonapronominivariantteja pohjoiskarjalaiset …

Persoonapronominit ja tunteet – kyselyaineiston pintaa raaputtamassa Lue lisää »

Ovatko jonnet päteviä murteiden muutoksen tutkijoita?

26.9.2025

Suomen murteiden muuttumista on tutkittu vuosikymmenet keräämällä ja tutkimalla puhekielen aineistoja. Tähän asti kuvaa muutoksesta on saatu vertaamalla eri ikäisten parissa ja eri aikoina kerättyjä aineistoja toisiinsa. Tutkimme vaihtoehtoisen, murteiden keruussa uuden kyselymenetelmän potentiaalia pyytämällä nuoria raportoimaan omasta kielenkäytöstään. Miten kävi? 1970-luvulta lähtien on tutkittu puhekielen muuttumista pääosin haastattelutallenteista. 2000-luvun alkupuolelle saakka Kotimaisten kielten keskus …

Ovatko jonnet päteviä murteiden muutoksen tutkijoita? Lue lisää »