Yleinen

Mitä kielentutkija tekee fysiikan luokkahuoneessa?

Fysiikan oppitunneilla käytetty kieli eroaa esimerkiksi historian tunnilla käytetystä kielestä. Eri oppiaineilla on muun muassa oma erityinen sanasto. Tätä erityistä tietylle oppiaineelle tyypillistä tapaa käyttää kieltä kutsutaan tiedonalan kieleksi. Kaikilla meillä on aika hyvä käsitys siitä, mitä koulussa ja oppitunneilla tapahtuu. Vai mitä? Näin ajattelin pitkään, sillä olihan itsekin pitkän koulupolun käynyt ja lähes vuosikymmenen …

Mitä kielentutkija tekee fysiikan luokkahuoneessa? Lue lisää »

Vapautetaan luova potentiaalimme

Suomen kieliopin kuvaukset esittävät tunnetusti neljä tapaluokkaa eli modusta: indikatiivin, imperatiivin, konditionaalin ja potentiaalin. Vierain kaikille lienee potentiaali. Itsessäänkin marginaalisen potentiaalin kiinnostavimpia puolia ovat sen kaikista harvinaisimmat muodot ja niiden käyttö lauseissa kuten Helenius kertoo muninnan alkanevan jo maalikuussa, Nuorin tähän rumbaan tammikuussa joutuneva on juuri täyttänyt 8 kk ja Pennut tulevat syntynemään maaliskuun puolivälin …

Vapautetaan luova potentiaalimme Lue lisää »

Sujuuko monen asian tekeminen yhtä aikaa – ja millä keinoin? Keskustelunanalyyttinen näkökulma arkiseen multitaskaukseen

Monille ovat arkisen elämän pohjalta tuttuja tilanteet, joissa tapahtuu paljon yhtä aikaa: on useita yhtäaikaisia vaatimuksia tai vaikkapa monta ihmistä, jotka hakevat huomiotamme samanaikaisesti. Arkikielessä näistä tilanteista puhutaan usein multitaskauksena (engl. multitasking); suomessa on käytetty myös termiä moniajo, mutta ilmiötä kuvaa hyvin myös esimerkiksi sanonta monesta raudasta tulessa. Moni tunnistanee senkin, että näissä tilanteissa usein …

Sujuuko monen asian tekeminen yhtä aikaa – ja millä keinoin? Keskustelunanalyyttinen näkökulma arkiseen multitaskaukseen Lue lisää »

”Se, että” vai ”seettä” – puhutun kielen kielioppia tutkimassa

Suomen kieltä on tutkittu puhutun kielen näkökulmasta pitkään. Erityisen paljon on tutkittu murrehaastatteluja, mutta viime vuosikymmeninä myös arkikeskustelut on otettu tutkimuksen kohteeksi. Keskusteluaineistoa tutkittaessa on havaittu, että puhutussa kielessä kielen rakenteet sekä niiden merkitys ja käyttötavat saattavat olla erilaisia kuin kirjoitetussa kielessä. Lisäksi on huomattu, että kielitiede ja monet sen peruskäsitteet ovat vinoutuneita siksi, että …

”Se, että” vai ”seettä” – puhutun kielen kielioppia tutkimassa Lue lisää »

Monikielisten suomea tutkimassa

Jos kuulet selkäsi takana jonkun puhuvan selvästi helsinkiläisittäin tai vahvaa Pohjois-Karjalan murretta, millaisia mielikuvia se herättää puhujasta? Välttämättä ensimmäinen ajatuksesi ei ole se, että takanasi istuu aasialaistaustainen tai Venäjältä muuttanut henkilö. Yhä useampi suomea puhuva on kuitenkin syntynyt muualla tai kasvanut monikielisessä ja -kulttuurisessa perheessä. Tarkastelimme tutkimuksessamme 25:tä monikielistä suomalaista erityisesti siltä kannalta, miltä heidän …

Monikielisten suomea tutkimassa Lue lisää »